maanantai 4. kesäkuuta 2012

Mihin voi rakentaa

Nyt kun tästä ekologiasta ja luonnonsuojelusta on nillitetty tarpeeksi, voinen omaksua kaupunkisuunnittelullisen näkökulman. Pääkaupunkiseudulle olisi nyt siis tunkemassa 400 000 uutta asukasta seuraavina vuosikymmeninä. Olen yrittänyt löytää sopivia rakennuskohteita, tai erityisesti huomioitavia kohteita, joissa ei ole mitään merkittäviä luontoarvoja.

Lähteinäni ovat Helsingin ja Vantaan luontotietopalvelut, sekä tietty huima ekologinen silmäni. Lähteet ovat varmasti vajavaisia, joten kertoa saa, mikäli olen tehnyt jokun kardinaalimokan. Läheskään kaikki ei suinkaan ole omaa keksintöäni, monet ideoista on otettu Mikko Särelältä, Tolkulta sekä muilta kaupunkisuunnittelusta kiinnostuneilta ihmisiltä, joiden kanssa olen keskustellut tai joiden tekstejä olen lukenut. Kaikki alueet rakennetaan tietty kaupunkimaisen tiiviisti, ~8 kerrosta ja umpikorttelit, mallia Etu-Töölö, eikä luontoa unohdeta siitä huolimatta. Vanhoja betoniaikakauden taloja voi mielestäni myös purkaa ja rakentaa parempaa kaupunkia tilalle.

Aloitetaan mielestäni helpoimmasta ja ehkä kriittisimmästä: kaupunkimotareiden bulevardisoinnista. Tästä on esmes Mikko ja Tolkku kirjoittaneet hyvin ja paljon, joten minun ei kannata siihen sormenpäitäni paljoa kuluttaa. Eli muutetaan motarit kaduiksi Kehä I sisällä ja rakennetaan kerrostaloja tiehen kiinni, mallia Mannerheimintie ja Mäkelänkatu.
Motarit kaupungiksi
Sitten toisiksi helpoin ja kriittisin: Pasilan ratapiha. Joo, on vanhan kaatopaikan päällä, joka oli vanhan järven pohjalla, mutta katsokaa tota kokoa ja sijaintia. Sitä paitsi onhan Kluuvikin täyttömaalla, kai insinöörit nyt jonkun ratkaisun keksivät. Ratapihan voisi sitten siirtää pääradan varteen vaikka Haarajoelle (E: Ristikytöä tarkoitin).
Pasilan ratapiha
Pasilan jälkeen luonteva kasvusuunta on yhdessä Tuusulanväylän bulevardisoinnin kanssa Oulunkylän sekä Maunulan keskustan alueet. 50-luvun Puutarha-Maunulan säästäisin, nythän sitä onneksi suojellaankin. Metsälä jää vähän ikävästi tämän sekä uuden Pasilan väliin, sitä voisi tiivistää, mikäli tilaa löytyy. En kyllä ole varma löytyykö, mutta onneksi jo pelkkä meluaitojen kaataminen auttaa paljon. Käpylä suojellaan luonnollisesti.
Oulunkylä-Maunula
Kytkisin Pasilaa kantakaupunkiin myös etelästä päin, muuttamalla Vallilan työpaikka-alueen monipuoliseksi kaupungiksi. Vallilan pohjoisosan rakentaisin myös uudelleen, nykyisellään alue on täynnä parkkikenttiä ja betonilaatikoita. Tietty siellä on esmes Mäkelänkadun ja Sammatintien varressa tosi hienoja vanhoja taloja, niille ei tarvitse eikä saa tehdä mitään.
Vallila
Seuraavaksi toteutetaan Eliel Saarisen Munkkiniemi-Haaga-suunnitelma. Eli tiivistetään Munkkivuorta ja Haagaa aika reippaasti sekä rakennetaan Pitäjänmäen teollisuusalue, Talin golfkenttä ja Munkkivuoren pohjoispuolinen metsikkö täyteen kantakaupunkia. Tuo metsikkö on merkitty arvokkaaksi lintukohteeksi, mikä on tuottanut päänvaivaa. Olen päättänyt sen kuitenkin uhrata: kaupunkirakenteellisesti paikka on hyvin merkittävä, eikä alueen linnusto ainakaan luontotietojärjestelmän mukaan ole mitenkään hirvittävän erityinen, arvoluokkaa III eli kohtalaisen merkittävä. Lisäksi täytyy muistaa, että lentokykyiset linnut eivät ole kaikkein heikoimmassa asemassa, kun maankäyttömuotoja mietitään (tietty tällaisessa ajattelussa pitää olla hyvin varovainen, ja kyllä minä mielestäni olen ollut). Vihdintien itäpuolinen metsäalue pääradan eteläpuolella on myös hankala paikka: kaupunkirakennetta miettiessäni gryndaisin sen täyteen, mutta alueella on suo ja merkittävää kasvillisuutta. Jätin sen nyt rakentamatta; kyllä tuonne nyt aika paljon populaa saadaan. Mätäojan varrelle jätetään kunnollinen hoidettu puisto, jotta lepakoille riittää ruokaa. Pitäjänmäen aseman alue on myös vajaakäytössä, konepajahallit veks ja kerrostaloja tilalle.
Suur-Haaga
Samalla tavalla karkoittaisin teollisuuden ja tehottomat työpaikat Herttoniemestä. Yhdessä Itäväylän bulevardisoinnin ja Pohjois-Itäkeskuksen tehokkaan täydennysrakentamisen kanssa tosta alueesta saadaan Itä-Helsingin komea keskus sekä koko Helsingin kantakaupungin jatke.
Herttoniemi-Itäkeskus
Kulosaaren metroaseman seutu eli 50-luvun jälkeen rakennettu kerrostaloalue on turhan tehottomasti rakennettu. Se on varsinaisen kantakaupungin ja Itä-Helsingin kantakaupungin välillä. Umpikortteliksi vaan. Muuhun Kulikseen ei sitten kyllä tule koskea.
Kulosaari
Idässä myös Kontulaa ja Mellunmäkeä tulisi käsitellä keskustamaisena. Kontulan miellän itäisimmän Helsingin keskukseksi ja Mellunmäki liittyy sitten Östersundomiin. Eli nättejä umpikortteleita ja tiivistä townhousea nykyisille kerrostaloalueille.
Kontula-Mellunmäki
Espoossa tiivistäsin Otaniemeä, bulevardisoisin niiltä osin Kehän ja tekisin paikasta kuhisevan kaupunkikeskuksen. Keilaniemen rakentaisin ihan täyteen pilvenpiirtäjiä ja muita kapitalismin kukkasia. Laajalahden rannat jätetään luonnollisesti koskemati.
Otaniemi-Keilaniemi
Leppävaara on niin onnistunut, että soisin sen jatkuvan länsipuolisille pelloilleen. Tähän en laita nyt kuvaa, koska Bloggerin kokorajat, mutta aluerajaukset näkyy alinna olevassa yhdistelmäkartassa.

Edellä mainituista paikoista karkottamani pienteollisuuden sijoittaisin sitten Kehä III:n varteen Martinlaaksoon ja Lentokentän viereen. Eivätköhän ne tuonne mahdu. Myös Espoon keskuksessa Kehä III:n ja Turunväylän risteyksen alue lienee hyvä paikka, joskaan luontoarvoista en voi sanoa, kun ei Espoo niitä kerro. Tuusulanväylän kupeessa on arvokas kääpämetsikkö, sitä täytyy tietty varoa. Kuvaa ei tule nytkään, syy sama kuin yllä.

Lisäksi kaupunkirakennetta miettiessäni rakentaisin Viikissä Viikintien pohjoispuoliset pellot (osa laajenevaa kantakaupunkia niin Kalasataman ja Arabian kuin Herttoniemenkin suunnasta) sekä Malmin lentokentän (Pohjois-Helsingin uusi keskus, lisäksi vetäisin tulevan Sipoon-junaradan sen läpi), mutta harmillisesti molemmat ovat merkittäviä lintualueita. Asetan ne selvitystilaan.

Alla ovat kaikki kohteet samalla kartalla. Toki näiden lisäksi pienempiä tiivistämiskohteita löytyy jos jostakin. Esimerkiksi Keski-Vuosaarta voisi tiivistää ja pienteollisuuden korvata Viikinrannasta. Näilläkin ehdotuksilla saadaan tosin jo aika monta ihmistä asutettua ja muutettua Helsingin kaupunkirakennetta toimivammaksi, pyllistämättä luonnolle kauheasti.


Näytä Tulevaisuuden rakentamiskohteet suuremmalla kartalla

9 kommenttia:

  1. Pari ihan fiksua ihmistä on tulkinnut noi siniset alueet sellaisiksi, jotka räjäytetään ja tilalle rakennetaan uusi ja uljas tiivis kaupunki. Tämä ei varmaankaan ollut kuitenkaan tarkoitus niitä paria mainittua paikkaa lukuunottamatta?

    ps. keskimäärin räjäyttäminen on huonompi vaihtoehto kuin kaupunkirakenteen tiivistäminen, sillä iällä ja kerrostuneisuudella on hassuja positiivisia vaikutuksia joita on vaikeaa mitata...

    VastaaPoista
  2. "Samalla tavalla karkoittaisin teollisuuden ja tehottomat työpaikat Herttoniemestä."

    Poliittisesti korrektimpi tapa ilmaista asia on paljon tilaa vievän teollisuuden. Ne työpaikathan eivät ole tehottomia muun kuin tilankäytön suhteen...

    VastaaPoista
  3. Ihan hyvää settiä. Kulosaaren tiivistäminen on ongelmallista koska jos sen haluaisi kunnolla umpikortteloittaa niin pitäisi suunnilleen koko alue räjäyttää maan tasalle, ja nykyisillä asukkaille lienisi siitä sananen sanottavana. Erityisesti koska se on Kulosaari, pidän siis tätä poliittisesti epärealistisena jotain pientä täydennysrakentamista lukuunottamatta.

    Tuo metroradan itäpuolinen Herttoniemi-Roihupelto -alue olisi minullakin aika ykkösenä listalla. Aivan idioottimainen alue tällä hetkellä. Veikkaan myös että siellä lähiaikoina jo maan arvo alkaa polttamaan niitä vanhentuneita betonihalleja pois.

    On myös mukavasti maastonmuotojen puolesta sellaista seutua että sinne voisi aika surutta rakennella vaikka 10+ kerroksista taloa, tai vaikka jonkun pilvenpiirtäjänkin jos vain kysyntää on. Eivät dominoisi liiaksi ympäristöään kun laaksonpohjalle pistettäisiin. Metroasemiakin on valmiina jo kaksin kappalein ihmisiä liikuttamaan.

    Yleisestikin noita itämetron asemien ympäristöjä saisi aika lailla tiivistää. Erityisesti Siilitien metroasema on lähes keskellä ei-mitään.

    Keilaniemeen kai jo onkin tulossa melkoinen määrä uutta ja isompaa pytinkiä, ja eiköhän Otaniemi ole seuraavana vuorossa. Siihen Kehän varteenhan on jo toimistoa heitelty molemmin puolin.

    VastaaPoista
  4. Mikko:
    Ei tarvi purkaa. Tosin joitain betoniajan korjausikäsiä taloja vois olla mahdollista perinpohjasen peruskorjauksen sijasta purkaa ja suunnitella tontit uusiksi. Asukkaat joutuu joka tapauksessa muuttamaan hetkeksi veke, ja voisivat tällöin tienata vähän fyrkkaakin.

    "Poliittisesti korrektimpi tapa ilmaista asia on paljon tilaa vievän teollisuuden." Totta tottakai. Käytin mä kärkästä kieltä esmes Vallilankin kohdalla, mutta nää nyt on tätä mun haaveilua. Politiikan jätän teille politiikoille :)

    Itse:
    Mä haluan Keilaniemesta Suomen Manhattanin, siis iiihan täyteen sen. Esim. Länärin ja Kehän liittymä pitäs purkaa. Se nykyinen tornisuunnitelma on kaukana tästä.

    VastaaPoista
  5. "Entäs Talin golfkenttä?"

    Tuollahan se on sinisellä maalattuna odottamassa täyteen rakentamista. Aivan ykköskohteita.

    Metsälän osalta kommentoisin entisenä asukkaana, että se on jännä rakentamisen villi länsi. Joka tontille rakennettu minne millaistakin ilman mitään yhtenäistä linjaa. Sekaan sopisi siis lisääkin. Siellä voisi vaikka nostaa rakennusoikeudet +50% tai +100% ja katsoa mitä käy. Olisi mielenkiintoinen kokeilu. Niin ja samalla pitäisi sallia rakentaminen kiinni kadun varteen. Nyt se on kielletty.

    VastaaPoista
  6. Joo ehdottomasti katuun kiinni, kaikkialla. Muu on vaan tyhmää tilankäyttöä, eikä tää liity nyt ees mihinkään urbanismiin.

    Joku nörö vois muuten arvioida, paljon tolla suunnitelmalla voisi saada populaa asutettua pk-seudulle.

    VastaaPoista
  7. Ilmalan varikon häätäminen Helsingistä on valitettavasti helpommin sanottu kuin tehty. VR kyllä luopui Vallilan konepajasta ja toiminta keskitettiin Pasilaan, mutta yksi syy siihen oli se, että kaluston siirtely Helsingin ratapihalta Vallilaan kesti niin kauan. Pisara-radan myötä lähiliikenteen kalustosta voi osan mahdollisesti säilyttää yön yli tunneleissa, Keravalla ja Kauklahdessa, mutta huoltoa ei haluta hajauttaa, koska se vaikeuttaisi varaosa- ja laitteistologisiikkaa.

    Varikostahan on nyt lähdössä osa logistiikkatoimintoja satamaliikenteen lakattua keskustassa, mutta juuri sen enempää varikko ei voi kutistua ilman, että junaliikenteen sujuvuudesta tingitään.

    Tässä on pohdittu paljon asumista, mutta kannustan pohtimaan myös palveluiden ja elinkeinojen sijoittelua. Huonosti sijoiteltu työpaikka nimittäin pakottaa ihmiset auton rattiin, vaikka asuinalueet olisivat kuinka urbaaneja hyvänsä. Otson ajatuspolkua jatkaakseni, luulen, että rakennusoikeutta jakamalla saisi helposti esim. Pakilat tihentymään kuin itsestään.

    VastaaPoista
  8. Varmasti vaikka mikä on helpommin sanottu kuin tehty, esmes munkkalaisillakin on varmasti sanasensa sanottavana :)

    VR:n huollon voisi siirtää kokonaisuutenakin jonnekin muualle, ei sitä tarvi hajauttaa.

    Huomio työpaikoista yms. oli kyllä hyvä. Lähinnä haen tällaista kaupunkia, jossa kaikki on sekaisin. Ei tämä valmis suunnitelma ole tietenkään.

    Kaupunkiekologina mulla on sananen sanottavana noista omakotitaloalueiden tiivistämisestä, mutta kirjotan siitä joskus. Ei painava, mutta sa