tiistai 25. syyskuuta 2012

Säästäkäämme Käpylä ja Kumpula

Kehä ykkösen sisällä ja aivan eritoten Koskelan- ja Hakamäentien eteläpuolella tulee olla hyvin tarkka tilankäytöstä. Tänne sitä tiivistä kaupunkia on järkevintä luoda eikä minnekään jorpakkoon. Kantakaupungin kasvu suuntautuu minusta luontevimmin pohjoiseen kohti Haagaa, Oulunkylää ja Koskela-Viikkiä. Se tarkoittaa, että pienetkin läntit tulisi täyttää ihmisillä ilman hyvin painavaa syytä.

Teen kuitenkin poikkeuksen. En halua, että Käpylään tai Kumpulaan rakennetaan. Uskon, etten ole ihan yksin kannassani.


Näytä Käpylä-Kumpula suuremmalla kartalla

Itäisen kantakaupungin puutarhakaupunki, eli Käpylä, Kumpula, Toukola, Kumpulan siirtolapuutarha ja Vallilanlaakson puisto, on hyvin oleellinen henkireikä kaupungissa. Pohjolankadun ja Limingantien talot ja pihat ovat juuri niitä, joita katsotaan kadehtien sunnuntaikävelyllä tai ohi ajaessa. Tänne me pasilalaiset tullaan kävelylle. Puistoa ne ovat ihan siinä missä asuinalueitakin, vaikkei pihoille pääsisikään. Nähtävyys, jota tullaan katsomaan kauempaakin. Käpylä on käsite.

Lisäksi ihmettelen suuresti, ellei näillä taloilla ja kaupunginosilla ole kulttuurihistoriallista arvoa! Kai ainakin Käpylässä jotain suojeluvurityksia on ollutkin (?) Paljon kertoo se, että jo kultaisella 60-luvulla Käpylä päätettiin säilyttää.

Lisäksi Vallilanlaakso on itäisen kantakaupungin lähin ja tärkeä vähän laajempi puisto. Ja Kumpulan maauimalan viereinen metsä on sekin ihan oikea metsä. Ja kaikki tämä helposti saavutettavissa, hyvin kävelyreitein ja lyhyin matkoin varustettuna!

Väittävät kaupunki-intoilijat ihan mitä tahansa, kyllä tällaisia upeita rauhoittumispaikkoja tarvitaan. Ihan kuin luontoa, myös kauneutta pitää ensisijaisesti vaalia siellä missä sitä jo on. Ja nämä talot ja puistot ovat kauniita, ihan turha alkaa mussuttamaan mitään muuta.

Luonnollisesti tiedostan, että nämä pientaloalueet estävät hyvin tehokkaasti kantakaupungin luonnollisen jatkumisen koilliseen kohti Koskelaa ja Viikkiä. Siksi edes minä en voi vaatia, ettei mikään saisi muuttua. Esim. Toukolan ja Oulunkylän (missä muuten on Ogelin ja Käpylän raja?) puutaloalueet saa minusta tärvellä kehityksen nimissä. Ja tärvely tarkoittaa siis esim. tonttien pilkkomista ja tiivistämistä; puskutraktoreista tuskin kukaan vakavastiotettava on puhunut. Samoin Intiankadun pohjoispuolella niin talojen pihat kuin se metsäkin sopii minusta rakennusmaaksi.
Huomio! En todellakaan väitä, että nuo alueet pitäisi rakentaa heti, mutta minusta on ihan selvää, että noillekin alueille syntyy tulevaisuudessa suuria paineita, kun kantakaupunki kehittyy niiden ympärille.

Kaikesta huolimatta julistan Käpylän, Kumpulan puutarhoineen ja metsineen sekä Vallilanlaakson äärimmäisen suojelluksi kauneus-virkistysalueeksi (ÄSKVA), joka saa säilyä juuri nykyisenlaisena kantakaupunkilaisten kosketuspintana luonnonläheiseen pientaloelämään, "kato kuinka ihana talo" -tyylin virkistys- ja katkeruudensietoalueena, puutarhakaupungin malliesimerkkinä arkkitehtiopiskelijoille sekä keski-ikäisten ja perheellistyneiden hippien reservaattina. Lisäksi säästäisin Taivaskallion, silläkin nyppylällä on merkitystä niin pidettynä viheralueena kuin historiallisena kohteenakin. Isiemme muistot nääs.



Näytä Käpylä-Kumpula suuremmalla kartalla


Laajemmin välistä pientaloalueista

En ole näin kaupunkiekologina ihan varma, mitä mieltä olen väljistä pientaloalueista. Ne ovat nimittäin yllättävän lajirikkaita alueita. Niitä hoidetaan, kiitettävän usein vähän vähemmällä tarmolla, minkä lisäksi siellä on varttuneita puita, pensaita ja kukkaistutuksia. Erinomaista kulttuuriympäristöä siis. On pikkulintuja, erilaisia selkärangattomia (niin pölyttäjiä, kasvinsyöjiä kuin petojakin), rikkaruohoja, siilejä ja muita nuuskuttajia vaikka millä mitalla. Biotooppina, jos nyt niitä sellaisena voi ajatella, ne ovat aika omalaatuisia: kuin reheviä perinnebiotooppeja, mutta puuvaltaisempia. Rehevinä alueina ovat myös oikein hyviä ekosysteemipalvelujen tarjoajia. Tästä syystä en ole aina ihan ehdottoman innostunut vanhojen (=vakiintunut lajisto) ja väljien pientaloalueiden tiivistämishankkeista. Joku kehä ykkösen sisäpuoli ja muut keskeiset paikat joo, mutta minä antaisin vaikka Pohjois-Espoon ja Itä-Helsingin omakotitaloalueiden olla aika lailla rauhassa.

https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEidbvKUJU8kgRgd2aqPkIB6DhvTDnegPWqoK7rqNfSitNIggLzs-ahbT2RLwc6EHz1WeOVcqXMxDbMqeLwDqxGbXvR9GEZITsiEC889sVXAt2_Nax9Q80l6GJmAdoODHrVZKfNFgcBvP70/s400/kristiina_6005.jpg
(c) Saaripalsta

13 kommenttia:

  1. Täällä meilläpäin (Kallio/Harju/Alppila) on vähän sama meininki Lenininpuiston ja Alppipuiston suhteen. Ovat erittäin tärkeitä ja suosittuja henkireikiä, mutta kaupunki haluaisi silpoa kummankin. Alpparista ison viipaleen Pisara-radalle, toisen Lenininpuistosta Linnanmäen parkkihallihankketta varten.

    Lenininpuiston "kunnostamisen" suunnitelmissa puhutaan lisäksi puiston sulkemisesta öisin. Siihen loppuisivat kävelymatkan päässä olevat metsäbileet.

    Viheriäisiä henkireikiä ei näille Helsingin "leveysasteille" tule koskaan syntymään lisää. Nykyiset kannattaa yrittää säilyttää.

    VastaaPoista
  2. Joo ihan ihmeellisiä hankkeita kumpikin, etenkin toi Lenininpuisto. Oon kyllä yleisesti Pisaran puolesta, mutta miksei sitä itäpuolen tunneliaukkoa voitu tehdä joko sen Alpparin jälkeisten kallioiden kohdalle tai sitten Alpparin pohjoispuolelle, siihen Savonkadun kauneudenhoitokoulun kallioihin? Savonkatua olisi ehkä pitänyt vähän korottaa mutta so what.

    Yleisesti, kaupunki pitää minusta rakentaa pääosin tiiviisti, mutta sitä ei saa rakentaa ahtaasti. Useimmiten viheralueilla on joko tärkeä virkistys- ja/tai ekologinen rooli, eikä kumpaakaan tule väheksyä.

    VastaaPoista
  3. Mua voisi ehkä kutsua "kaupunki-intoilijaksi" ja olen samaa mieltä että hiljentymispaikkoja tarvitaan kaupungissakin. Mutta mä lähtisin etsimään muita keinoja alueiden säilyttämiseen kuin pelkän suojelun.

    Mitä tulee ajatukseen että Kumpula ja Käpylä olisi jokin este kantakaupungin laajenemiselle, niin mielestäni asia ei ole näin. Ne eivät ole rakennettu samalla tehokkuudella kuin kantakaupunki, mutta ne ovat ihan toimivaa kaupunkia. Minä tehostaisin pääkatujen varsien rakentamista, eli vastaavalla tavalla kuin puu-Vallilaa suojaa Mäkelän- ja Sturenkadun varren kivitalot.

    Sitten esimerkiksi Limingantien alueen ja Kumpulan kampuksen väliselle alueelle, Intiankadun ja Jyrängöntien varsille sekä Kumpulan siirtolapuutarha-alueelle voisi laajentaa matalaa mutta tiivistä puutaloaluetta. Talotyyppinä voisi olla Limingantien kaksikerroksiset pienkerrostalot.

    VastaaPoista
  4. Pääkatujen varsien rakentamista vastaan mulla ei ole mitään, sen sijaan nuo pusikot ja puutarhat haluaisin säästää. Ne kuuluu siihen puistokokonaisuuteen. Siirtolapuutarha pitäisi toki saada julkisemmaksi alueeksi. Limingantiemäinen tiivismatala sen sijaan sopisi varsin hyvin sinne Intiankadun ja Valtimontien välin metsään.

    Kiva kuulla, ettei Käpylä haittaa :)
    Mun ajatus oli kuitenkin se, että toi maalaamani alue on sellainen, joka säilyy nykyisenlaisena ikuisesti. Se on niin kappale kauneinta Helsinkiä. Kuitenkin joku joskus tulee ehdottamaan, että täydennetään väljät tontit sieltä. Onhan ne tontit väljiä, minäkin saisin ängettyä sinne vaikka mitä vaikken mikään geometrinen lahjakkuus olekaan, mutta soisin niiden sellaisena pysyvänkin.

    En tarkoita, etteikö itäistä kantakaupunkia voisi kehittää, pääkatujen tehostamisesta oon esmes täysin samaa mieltä. Kuitenkin tuo sinisellä maalaamani alue (se on sit hyvin tarkkaan mietitty) on sellainen, jonka suhteen pompaan heti varpailleni. Jos en olisi minä, voisin tykätäkin tosta sun ehdotuksesta :)

    Muissa paikoissa suhtaudun sit paljon suopeammin myös niiden varsinaisten pientaloalueiden kehittämiseen, esim. jossain Toukolassa voi minusta tapauskohtaisesti jopa tiivistää niitä tontteja tms. Kuitenkin siten, että alkuperäinen ilme säilyisi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tosin Mäkeläkatu 84 eli Helsingin luonnontiedelukion talon voisi peruskorjata vaikka mallia Rovajärvi. Vaikka sieltä valmistuvatkin parhaat ja pätevimmät biologit^^

      Samoin sisällytin ÄSKVAani erehdyksessä sen Mäkelänkadun Shellin ja Käpylän yhteiskoulun. Ne eivät suinkaan olleet mielessäni tätä rajattaessa. Etenkään se yhteiskoulu, sieltä ei päteviä biologeja tule.

      Poista
  5. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  6. Esitän pienen korjauksen karttaan. Lisäsin Puu-Vallilan, -Käpylän ja -Kumpulan puutaloalueiden suurinpiirteiset rajat karttasi lisäksi. http://goo.gl/maps/jhj57
    Tarkoitin että nämä näkyisivät yhdessä, mutta en saanut kopioitua karttasi vektoria.

    VastaaPoista
  7. Kiitoksia, ton olisi kyllä voinut laittaa.

    Rajasin siis ihan tietoisesti osan niistä puutaloalueista pois ÄSKVAstani. Mutta nyt kun kattoo, niin eipä tuota puu-kaupunkia hirveesti mun rajojen ulkopuolelle jää. Mitä en kyllä osaa nähdä huonona asiana.

    VastaaPoista
  8. Asuin ja kiertelin alueella paljon (koira) muutaman vuoden - Koskelantien eteläpuolelta keksin neljä yksittäistä kohtaa rajaamasi alueen sisältä, joihin voisi yhden kerrostalon lisätä - virkistyskäyttöä ei näkynyt, eikä näissä kohdissa tultaisi vanhan rakennuskannan näkymien eteen. Vanhaa ulkoasua sopivasti kopioiden, ja maltillisen kokoisina.

    1) Kätilöopiston ja viereisten talojen parkkipaikka Isonniitynkadun ja Sofianlehdonkadun risteyksen koillispuolella. Vieressä on 80-luvun taloja, ja Kätilöopiston tontilla on jo parkkipiha kerrosta alempana, joten kellarihalliin saisi ajon sitä kautta ilman uusia ramppeja. Kaavassa nyt parkkialueena. Muutaman rapun 3-4 krs. talo. Pysäkille 80-160 m.

    2) Intiankatu 40:n kohdalla, kadun lounaispuolella päiväkodin vieressä oleva nurmikenttä, jossa en ketään ikinä nähnyt päiväkodista huolimatta. Yksi talo, 1-2 rappua, niin nurmikenttää jää jäljelle auringon puolelle. Kaavassa puistoa, päiväkoti on myös puistossa. Bussipysäkille 100 m.

    3) Toinen autio (melu) ja pieni istutukseton nurmikenttä Koskelantien ja Vallinkoskentien nurkassa, eteläpuolella. Kaavassa nyt "Puisto, istutettava osa". Yksi rappu, 3-4 krs. Bussipysäkki ihan kohdalla.

    4) Luultavasti poliittisesti vaikeimmin toteutettava kohta: Kumpulan koulukasvitarhan luoteisnurkka/ihan länsireuna Vähänkyröntien pohjoispuolella. 2-3 rappua. Vieressä lännessä jo 80-luvun alussa rakennettuja taloja. Kaavassa "koulukasvitarha". Lähipysäkille 130m.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tarpeeksi tarkkoja kun ollaan, niin munkin pitää pyörtää sanani :)

      1) Joo ehdottomasti, vois gryndata vaikka jo eilen. Kuin mä nyt oon ton ottanu mukaan..

      2) Mistäs kohdasta me nyt puhutaan? Tarkotatko sen leikkipuisto Intian vierustaa? Oisko mahdollista saada vaikka streetviewiä?

      3) Tästä oon täysin samaa mieltä, oon mielessäni siihen jo taloa mallaillut ohi ajaessa.

      4) En tyrmää, mutta tosiaan vähän poliittisten voimien tuhlaamista. Enkä kyllä myöskään laske niitä 80-luvun taloja ÄSKVAani, mitä lie taas ajatellut kun olin ne siihen sisällyttänyt.

      Poista
    2. 2) Taitaa olla, streetviewissä näkyy 44, openstreetmapissa näky nro 40. "Mahtuu aidan taakse". http://goo.gl/maps/4eO0j

      Poista
    3. Joo no tohon mä en rakentaisi. Se on osa sitä isoa leikkipuistoa. Noilla nurtseilla mäkin oon vehdannut muksun kanssa. Ja muutenkin pitäisin ton puistokokonaisuuden kokonaisena. Vaikkeipa talo tuohon kohtaan sitä kauheasti pirstoisi, mutta kuitenkin.

      Poista