Kivinokka

Kivinokassa kiehuu. Ossi Mäntylahti haluaisi rakentaa sinne townhouseja tai puukerrostaloja, vihreet vinkuu että ei saa kun se on niin kiva paikka.

Kukaan ei puhu luontoarvoista mitään! On se prkl kun vihreätkään eivät ymmärrä näitä asioita, että pitää meidän kiireisten ihmisten kertoa nämäkin. Ikään kuin mulla ei olisi muuta tekemistä.

Luontoarvot kauniita ja söpöjä, mutta tuolla argumentilla rakentaminen voitaisiin estää koko pääkaupunkiseudulla. Heinäsirkkoja löytyy joka neliöltä. - Osmo Soininvaara

Heinäsirkat eivät ole luontoarvoja. Luonnon monimuotoisuuden hupeneminen on suurin yksittäinen ympäristöriski, ja sen estämiseksi tulee kaupunkienkin kantaa kortensa kekoon. Pääkaupunkiseudulla on kyllä paljon hyvää tilaa alueilla, joissa hyppii ainoastaan niitä heinäsirkkoja.


Näytä suurempi kartta
Ilmakuva aleesta

Ihan ensiksi Kivinokan sijainnista. Kovin on lähellä Vanhakaupunginlahden lintuvesiä, Saunalahden-Fastholman ruovikkoa tarkemmin. Näiden kahlaajien ja vesilintujen pesimäalueen rauhan kannalta tuhansien asukkaiden änkeminen ihan vierelle ei kuulosta hyvältä.



Tietty kaupungin kieltäminen kahjaajien ja vesilintujen takia kuulostaa hölmöltä, mutta täytyy ymmärtää, ettei tämä ole mikä tahansa lätäkkö. Lintujen vaikutusta muuhun ekosysteemiin lienee turha kerratakaan, linnuilla on hyvin monenlaisia rooleja ravintoverkoissa saaliskantojensa säätelijöinä, huippupetoina, keskiasteen petoina, siementäjinä... En nyt lähde avaamaan ravintoverkkojen dynamiikkaa sen kummemmin, mutta tärkeää on ymmärtää, että muutokset lintupopulaatioissa vaikuttavat kyllä muuhunkin ekosysteemiin. Linnut myös lentävät ja muuttavat, joten Helsinginkin lintuvesien "ekologinen vaikutus" ulottuu hyvin laajalle, Pohjois-Suomesta Afrikkaan.

Viikki-Vanhakaupunginlahden lintukokonaisuus sattuu, varmaan useammastakin syystä, olemaan hyvin monipuolinen, siellä on siis  käytännössä kaikenlaisia ravintoverkon "osia" kasvissyöjistä keskiasteen ja huippupetoihin. Se on lintujen muuton kannalta hyvin keskeinen alue, tärkeä levähdys- ja pesimäpaikka, joten tapahtumat siellä vaikuttavat myös niiden Pohjois-Suomen ja Afrikan ekosysteemeihin. Tässä Helsingin sijainti etelässä, meren rannalla muuttoreittien varrella on vähän kelju juttu, jos olisimme Mäntsälässä, olisi tilanne paljon helpompi.

Eli Vanhakaupunginlahden ympäristössä tulee olla hyvin, hyvin varovainen.


Jatketaan itse Kivinokkaan. Mäntylahden blogissa on kuva Kivinokan nykyisistä suojelualueista, kuvassa vaaleanpunaisella. Totuuden nimissä täytyy kertoa, että kyse on todennäköisesti jostain kulttuurihistoriallisista kohteista, luonnonsuojelualueita ei Kivinokassa ole.

Tosin pitäisi olla. Pohjois-Kivinokan metsä, kuvassa tummanviherällä, on varsinainen hotspot. Se on melkeinpä ihmeellisen hyvin säilynyt vanha metsä, joka on täynnä kaikkea vanhan metsän lajistoa. Linnustollisesti se on kaupungin luontotietojärjestelmän mukaan tärkeä, arvoluokassa I. Nyt kyseessä ovat eri linnut kuin Saunalahden vesillä ja ruovikoissa. Siellä on myös merkittävää kasvillisuutta, mutta ennen kaikkea sen arvo on siinä, että se on vanha metsä, jossa on runsaasti lahopuuta. Kääpiä ja muita lahottajasieniä on ihan tolkuttoman paljon, melkein pari sataa lajia. On päivänselvää, että niiden lisäksi alueella on myös rikas lahopuiden hyönteislajisto.  Lisäksi Kivinokan metsä on aika oleellisella paikalla, osana muiden metsälaikkujen mosaiikkia Viikki-Vanhakaupunginlahden alueella. Tällä on siis esmes peto-saalissuhteiden kannalta väliä.

Kivinokan metsää on ehdotettu luonnonsuojelualueeksi Helsingin ympäristökeskuksen luonnonsuojeluohjelmassa (pdf, Kivinokan kortti sivulla 49). Tämä tarkoittaa siis sitä, että asiantuntijoiden, biologien, ympäristötieteilijöiden, mielestä metsä on todella arvokas ja tulisi suojella. Se, miksi näin ei ole tehty, johtuu siitä, että suojelualueiden perustaminen on aina poliittinen asia, ja Helsingin valtuustolla on ollut kiire politikoida jonkin muun asian parissa.



Tietty kaupungin kieltäminen kääpien ja hyönteisten takia kuulostaa hölmöltä, mutta täytyy ymmärtää, että vanhojen metsien lajisto on juuri sitä, jota metsätaloutemme on potkinut päähän 1800-luvulta asti. Hyvin säilyneitä vanhoja metsiä on vähän ja ne sijaitsevat hajallaan, joten tällaisista kohteista pitää pitää kiinni. Mielekkäämpää onkin ajatella Kivinokan metsää kokonaisuutena: se on vanha metsä -tyyppinen ekosysteemi, joka on uhanalainen.

Metsän vanheneminen (ekologisessa mielessä siis sen lajistomuutokset), lahoaminen ja siihen liittyvät ravintoverkot ja muut ekologiset prosessit ovat aivan ehdottoman oleellinen osa metsäekosysteemien toimintaa, ravinteidenkiertoa, uudistumiskykyä ja jatkuvuutta. Meillä ei ole varaa menettää niistä prosesseista vastuullisia lajeja enää yhtään. Tämä on muuten se syy, miksi haluan pitää kaupunkimetsät kunnossa, virkistysmetsien olisi helppo antaa vanheta ja suosia vanhan metsän lajistoa, kun ei tarvitse miettiä metsien tuottotavoitteita.

Entäs sitten se mökkialue? Se on merkitty luontotietojärjestelmässä myös arvokkaaksi lintualueeksi, mutta niiltä osin se ei ole mitenkään korvaamaton. Sen sijaan mökkikylä on arvokas lepakkoalue. Alueella on sopivasti pusikkoa, hyönteisiä ravinnoksi sekä vajoja, mökkejä ja muita rakennuksia pesäpaikoiksi. Lepakoiden suhteen Kivinokka on arvoluokkaa I, ja sitä on tituleeratu Helsingin tärkeimmäksi lepakkopaikaksi.



Tietty kaupungin kieltäminen lepakoiden takia kuulostaa hölmöltä, mutta täytyy ymmärtää, että kyllä ne lepakotkin ovat osa jotain suurempaa kokonaisuutta. Lepakot ovat hyvin tehokkaita imureita, joilla on suuri rooli hyönteiskantojen säätelijöinä. Ja mehän muistamme, että muutokset hyönteiskannoissakin heijastuvat esim. kasvillisuuteen, linnustoon jne.

Lepakotkin ovat liikkuvaisia elukoita, jotka myös muuttavat. Myönnän, etten oikein tunne lepakoita, enkä tiedä, onko Kivinokka muuttolepakoiden läpikulkupaikka lintujen tapaan, vai onko Kivinokka "ydinalue", josta käsin lepakoita leviää muualle, mutta yhtä kaikki Kivinokka on lepakoiden muuttoreittien kannalta hyvin oleellinen. Tässäkään kyse ei ole siitä, että Kivinokassa asustelisi joku siisti lepakkokolonia, vaan siitä, että Kivinokka on hyvin laajalla alueella lepakoiden populaatiodynamiikan kannalta merkittävä paikka. Mikä sitten taas voi heijastella hyönteiskantoihin ja pidemmälle ravintoverkkoihin. Taas kerran, jos olisimme Mäntsälässä tilanne olisi vallan toinen.

¤¤¤

Näin.  Ikävästi olen rajannut käytännössä koko Kivinokan pois, mutta nyt se oli pakko tehdä. Luontoarvoihin pitää voida vedota, jos alueen luonto on arvokasta. Näissä luontoarvojutuissa pitää toki olla tarkka, etteivät ne koe inflaatiota. Kaikkialla ei ole luontoarvoja. Niitä heinäsirkkoja on kaikkialla. Kuitenkin oikeasti arvokkailla kohteilla luonto täytyy ottaa huomioon.

Jos haluaa näyttää työläisromantikoille keskisormea, suosittelisin suuntaamaan energian vaikka Vallilan siirtolapuutarhaa vastaan. Olisi liikenteellisestikin paremmalla paikalla. Ja jos on ihan pakko päästä tuhoamaan mökkikyliä, niin mieluummin sitten Lauttasaari.