Kaupunkielämän kannalta voidaan todeta olevan tietty optimaalinen tai vähintään optimaalihko kaupunkirakenne, varmasti ekologian kannalta voidaan löytää samanlainen ratkaisu. Varauksella tietty, sillä kaupunkielämä on kaikkialla suhteellisen samanlaista, mutta luonto toimii ihan eri mekanismeilla eri puolilla maailmaa. Mutta esmes Helsingille on varmasti löydettävissä ekologisesti hyvä kaupunkirakenne. Varmasti on myös löydettävissä rakenne, joka toimii hyvin niin ekologian kuin kaupunkielämänkin näkökulmasta. Ja kun sanon, että "hyvä kaupunkirakenne ekologian näkökulmasta" niin tarkoitan sellaista, jossa kaupunkiekosysteemi toimii itsenäisesti, vakaasti ja niin suurella teholla, että siitä on ihmisille jotain hyötyä.
Eli Utopia Cityssä ne on kaupunkiekologit, jotka antavat puitteet kaupungin rakentamiselle. He osoittavat ne metsät ja muut luontopläntit, joihin ei saa rakentaa. Toisaalta he kertovat myös, mitä mikin luontokode vaatii toimiakseen: millaisia ekologisia käytäviä, millaista hoitoa, mitä asioita ympäröivässä kaupunkirakenteessa ja esim. istutuksissa tulee ottaa huomioon jne. Luonnollisesti asia mietitään myös ekosysteemipalvelujen puolesta optimaaliseksi. Huomautan, että tämä ei välttämättä tarkoita mitenkään erityisen hajanaista kaupunkia, mikäli tämä tehdään kunnolla.
Ja kun nämä asiat on selvillä, kaupunkisuunnittelijat rakentavat sitten juuri sellaisen kaupungin kuin tahtovat.
 |
| Ja kaikki ovat iloisia! (c) bighugelabs.com |
Paitsi että kuka huomaa, missä ongelma? Ei ole mitenkään varmaa, että kaupunkiekologia voi vielä vastata tarpeeksi tarkasti noihin kysymyksiin. Koko tieteenala on ollut olemassa vasta parisenkymmentä vuotta. Tietenkään ei olla ihan nollassa, ekologiaahan se kaupunkiekologiakin on, ja ekologiaa nyt on tutkittu vuosisatoja. Mutta pystytäänkö esim. viheralueverkostot suunnittelemaan vielä täysin tieteelisen pitävästi ja kyllin kattavasti? Epäilen. Paljonko on tutkittu esim. metapopulaatio- tai leviämisbiologiaa kaupungeissa? Tai kaupunkirakenteen vaikutusta alueen lajistoon? Kaiken kukkuraksi ekologiassa ylipäätään on se ongelma, että tulosten saaminen kestää aikaa, monasti vuosia. Tutkimus kun pitää suunnitella niiden öttiäisten mukaan.
Lopuksi kuitenkin toivon kipinä. Tutkimusta tehdään koko ajan kaikkialla ja hirveästi. Lisäksi minä nyt olen vain tällainen reppana opiskelija, enkä todellakaan väitä olevani perillä alan tuoreimmasta kehityksestä. Notta on se tilanne varmasti (ainakin vähän) parempi kuin annan ymmärtää. Ja koko ajanhan se tiede kehittyy. Kyllä jo 20-30 vuoden päästä tiedetään tosi paljon ja tarkasti. Harmi vaan, ettei kaupunkeja voi oikein asettaa rakennuskieltoon tuollaiseksi ajaksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti