torstai 23. lokakuuta 2014

Mikä Östersundomissa hiertää

... enkä nyt puhu edes luonnosta. Sen aika tulee myöhemmin.

Östersundomin uudet suunnitelmat on tuotu julki. Sieltä täältä on viilailtu, mutta käytännössä se on se sama kaava, jolle Natura-arvio antoi turpaan aiemmin.

Uusi ja uljas Östersundom. Kuva: ksv
Alkuun totean, että Östersundomin kanssa on tehty hienoa työtä tiivismatalan kaupungin kehittämisen kanssa niin periaatteellisella kuin käytännön tasolla. Östiksen kaupunkirakenne on paikoin jopa tosi hienoa. En kritisoi kaavatason detaljeja, koska ne ovat sinänsä oikein hyvää kaupunkisuunnittelua. Keskityn Östikseen laajalla tasolla.

Mutta tämä on nyt suoraan sanottuna ihan pässinpäismäistä touhua! Kaava-alueen painopiste laitettiin tietoisesti Naturaan kiinni, ja sitten oltiin niin kauhean ihmeissään, kun kaava ei mennytkään Natura-arvioinnissa läpi. Ja sitten tehdään uusi kaava, jossa on ihan samat ongelmat! Sillä lailla.

Katsotaas ihan aluksi viraston perusteluja:



Viraston päällikkö Mikko Aho siinä aluksi lausuu, että pääkaupunkiseudun rakenne ei ole balanssissa, koska seudun itäsuunta ei ole kasvanut ja kehittynyt lännen ja pohjoisen tavoin. Ja sitten seuraavassa virkkeessä toteaa, että pitkän aikajänteen kysymys on saada pääkaupunkiseudusta tiiviimpi ja toimivampi.

Siis.

Että koska meidän on saatava seudun rakennetta tiiviimmämmäksi, on huono asia, ettei kaupunki ole laajentunut lännen ja pohjoisen lisäksi vielä itäänkin? Koska yhdyskuntarakenteen hajaantuminen, joka on viraston jokseenkin jokaisessa kaavaehdotuksessa hoettu sanapari, on niin kamala asia, meidän on rakennettava kymmenien tuhansien asukkaiden uusi satelliitti vanhojen viereen?

Just.

Tosin Östersundomhan ei ole hajaantunutta yhdyskuntarakennetta, koska se on tehokkaan joukkoliikenteen piirissä ja luonteva osa seudun joukkoliikennejärjestelmää. Sinnehän tulee, *rummunpäristyksiä*, metro ja syöttöbussiliikenne! Kyllä on eurooppalaista tiivismatalaa pienkaupunkia kerrassaan. Metro, joka maksaa 640 miljoonaa, pitää tottakai vetää ihme mutkille (missä ihme=kallis), jotta päästään rakentamaan Naturan kylkeen. Tätä on odotettu.

(Sillä, että pääkaupunkiseudun kasvusuunnat, länsi ja pohjoinen, ovat valmiiden junaratojen varsilla, ei ole tässä kaiketi mitään väliä. Koska Östikseen tulee kuitenkin se metro. Silläkään ei ole varmaan mitään väliä, että Espoon metrolaiturien lyhennyttyä metron kapasiteetti alkaa olla tapissa, kun kaiketi sitä Itä-Helsinkiäkin pitäisi päästä täydennysrakentamaan. Tärkeintä on, että Östikseen tulee metro.)

Alkujaan Östikseen piti asuttaa 35 000 ihmistä. Nyt määrä on vaivihkaa kasvanut kaksinkertaiseksi. Onhan se hyvä ottaa tehot irti, mutta nälkä näyttää kasvaneen syödessä. Ja nyt sitten kummastellaan, kun kaikki ei mennytkään niin kuin vielä viisi vuotta sitten piti.

Koko Östis on ollut yksi ihme sotku. Helsingin piti hirveällä kiireellä pakkoliittää itseensä alue, joka on etelästä Natura-motissa ja pohjoisesta jyrkkämäkistä kumpareikkoa. Ja kalliilla pitää saada metro ja sen mukainen kulkutapaosuus (puolet matkoista autolla). Ja pitää rakentaa Naturan viereen, kun muualla kaupunki ei omista maata. Koska pakkolunastaa ei voi. Koska rakentaa pitää, koska suunnitelmia kasvatetaan.

Tämä kaavahan ei missään nimessä tule menemään läpi. Uudenkin Natura-arvion mukaan kaava aiheuttaa merkittävää haittaa Natura-alueen suojelutavoitteille. Vaikka valtioneuvosto päättäisi, että kyseessä on kansakunnan kannalta merkittävä etu, ei tässä voitane osoittaa, ettei vaihtoehtoja tälle kaavalle ole (onhan virasto itsekin esittänyt vaihtoehtoisia malleja), mikä olisi luonnonsuojelulain 66§:n mukainen edellytys. Näin ollen kaava tulisi KHO:sta takaisin kolmen vuoden jälkeen evästyksellä uusix meni. Parempi olisi siis vain aloittaa nyt nöyrästi alusta ja voittaa edes sen kolme vuotta.

Jos nyt jotain hyvää haluaa sanoa, niin ainakin tämä sotku edesauttaa varsinaisen kaupungin tiivistämistä ja kehittämistä. Kun ei voi vain sanoa, että kyllähän sinne Östersundomiin mahtuu.

Virasto sanoo, että:
Jos alueita pienennettäisiin edelleen, yleiskaava ei enää vastaisi suunnittelun pohjaksi hyväksyttyä luonnosvaihtoehtoa eikä hankkeelle aiemmissa päätöksentekovaiheissa asetettuja tavoitteita.
Tämä kannattaa käsittää niin, että kaupunkisuunnitteluvirasto haluaa antaa pallon poliitikoille, sillä kai virasto nyt itsekin näkee, ettei tuo kaava tule menemään läpi. Virastolla on kuitenkin selvästi hyvin vaikea perääntyä omista suunnitelmistaan, koska se on ilmeisesti jokin arvovaltakysymys (joskin ymmärtäähän sen, että arkkitehtejä ottaa päähän, jos pitää myöntää oma vuosia jatkunut työnsä huonoksi). Näin ollen se tarjoaa kaavaa tässä vaiheessa poliitikoille, jotka voivat viheltää pelin poikki ja antaa virastolle mahdollisuuden säilyttää kasvonsa.

Toivottavasti päättäjät ymmärtävät toimia näin.

3 kommenttia:

  1. Lainaus kaupunginjohtaja Jussi Pajusen sanoista päivän Hesarissa: "Jos kaupunkirakenne tässä ei kytkeydy mereen, emme saa aikaan sellaista kaupunkirakennetta, josta olemme unelmoineet."

    Tämä paljastaa sen, mikä Östersundomin kaavaehdotuksessa ja Helsingin kaupunkisuunnittelussa yleisemminkin mättää. Kyse on pienen piirin unelmien ja taloudellisten intressien toteuttamisesta eikä tällaisilla pyrkimyksillä yksinkertaisesti voi syntyä hyvää kaupunkia.

    VastaaPoista
  2. Jos katsoo asetelmaa akselilla "kustannukset - liikenne - luontoarvot", niin koko homma olisi hyvä miettiä vielä uusiksi.

    VastaaPoista
  3. Mielenkiintoista on myös se, että tässä blogisssa otsikkokuvana on ilmeisesti ote tulevasta kaavaehdotuksesta, ja se poikkeaa detaljitasolla (no, Granön osalta ero on iso) useassa kohtaa niistä havainnekuvista joita Hesari on pyöritellyt

    VastaaPoista