perjantai 30. marraskuuta 2012

Tuomarinkylän kartano

Kokeilen vaihteeksi olla ajan hermoilla. Painokoneet seisahtuivat, kun apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä ehdotti, että Tuomarinkylän kartanon kupeessa peltoa voitaisiin raivata pientalotonteiksi. Tämä Uusipellon alue olisi mukavasti Jokeri kakkosen reitin varrella ja toisi Pakilaan ja Torpparinmäkeen uutta eloa.

Kuva: HS 24.11.12
Tietysti kamala ehdotus, onhan kyseessä kulttuurihistoriallinen kohde, kartano on 1600-luvulta ja lisäksi ihmisiltä menee lähipellot ja vinttikoirilta juoksuradat.

Mutta mun mielestä idea kuulostaa hyvältä. Tämä olisi nyt pitkästä aikaa yhdyskuntarakenteen eheyttämistä, eikä pelkästään laajentamista, sillä tällä tavoin voitaisiin nivoa Torpparinmäki ja Itä-Pakila yhteen. Tuusulanväylä on tietty este, mutta äkkiäkös pari alikulkua rakentaa. Virkistysalueena mun mielestä oleellista on se Vantaanjoen laakso, eli se peltomaisema kartanon itäpuolella. Ei niinkään tämä Uusipellon alue. Myönnän kyllä etten kauhean paljon aluetta tunne. Olen mä jokivartta muutaman kerran kulkenut, mutta täällä Uusipellolla ihan joskus tosi kauan sitten. Tietty voidaan kysyä, onko järkevää rakentaa savipellolle pientaloalue, mutta milloinkas täällä olisi jotain järkevää tehty.

Vaan eipäs hätiköidä. Katsotaas, ollanko tässä nyt tuhoamassa luontokohteita. Luontotietojärjestelmän mukaan ei. Itse kartanon seutu on hyvin arvokas kasvikohde, luokkaa I, täynnä juuri niitä ketojen ja muiden perinnebiotooppien lajeja, joita haluaisin kaupunkiin paljon. Itse Uusipelto on lintukohde, arvoluokkaa II, maatalousympäristön lajeja. Nämä saavat mielestäni väistyä; peltoa, ojanpientareita ja pusikkoa on heille vierellä pesä- ja levähdyspaikaksi yllin kyllin, eikä juuri tuossa peltolaikussa ole mitään erityistä.

Mutta ihan hölmöä olisi rakentaa pelkästään sille pellolle. Tämä uusi asuinalue jäisi aivan irralliseksi saarekkeeksi muista alueista. Niinpä katseeni kääntyvät Uusipellon etelä- ja länsipuolisiin metsiköihin.

Uusipellon ja Itä-Pakilan välissä on tiheä kuusivaltainen metsikkö, joka jaetaan länsipuoliseen Tuomarinkylän koulun metsään ja itäpuoliseen Lystikukkulan metsään. Molemmat lintukohteita, luokkaa II, runsaasti sekametsien lajeja. Heistäkään en nyt välittäisi, tuo metsälaikku on niin pieni, ettei se ole noiden lajien säilymisen kannalta oleellinen, eivätkä nuo lajit muutenkaan niin kummoisia ole (ainakaan tuon siviiliversion mukaan). Mutta alueella on myös lepakoita: Lystikukkulan metsä ja Tuomarinkylän kartano muodostavat tärkeän lepakkokokonaisuuden, arvoluokkaa II. Heistä minä välittäisin. Lepakot ovat kuitenkin direktiivilajeja, olkoonkin että todnäk pitkälti flagship-lajeja, mutta myös varsin oleellinen osa kulttuuribiotooppien lajiyhteisöjä.

Sitten se Uusipellon ja Tuusulanväylän välinen skutta. Luontotietojärjestelmän mukaan se ei ole mikään merkittävä luontokohde. Ainakin ilmakuvien perusteella se on aika vaihtelevanikäistä sekametsää, paikoin tiheääkin. Varmasti siellä pesii vaikka mitä lintuja, mutta väitän, etteivät eri-ikäiset sekametsälaikut pellonreunalla ole edes Uudellamaalla millään tavalla uhattu elinympäristö. Lisäksi laikku on pieni, eli en oikein osaa nähdä sillä arvoa. Siliäksi vaan.