Onko vapaamielisyydellä rajoja?

Olen aika myöhässä tämän ajatukseni kanssa, mutta Keskustan puheenjohtajavaaleista sain aasinsillan. Puhujanpöntössä oli siis ihmisiä, jotka kavahtavat homoliittoja ja homojen adoptio-oikeutta. Eikä siitä niin kauaa ole, kun Perussuomalaisten Pentti Oinonen lausui legendaariset sanansa: "Missä menevät vapaamielisyyden rajat? Onko pelättävissä että maailmalla aletaan esittämään vaatimuksia siitä että ihmisen on saatava avioitua esimerkiksi rakastamansa hauvelin kanssa?" Samoin aikoinaan A-Talkissa Mika Niikko (ps.) veti keskustelun lopuksi porttiteoria-kortin: ruvetaanko seuraavaksi vaatimaan avioliitto-oikeutta sisarusten tai vaikka isän ja tyttären välille, jos heidät steriloidaan niin, etteivät kykene saamaan lapsia?

No, tällainen suvaitsevaistoon kuuluva akateeminen kaupunkilaisnuori suhtautuu tietysti aluksi tuollaisiin puheisiin yksinkertaisesti toteamalla että urpot, palatkaa sinne keskiajallenne. On ihan perseestä, että homoja verrataan joihinkin koiranhässijöihin, eikä nyt olla todellakaan naittamassa isiä tytärtensä kanssa.

Mutta sitten stoppia. Millä perusteella ei?

Itse perustelen homojen avioliitto-, adoptio- ja ylipäätään olemassaolo-oikeuksia sillä, että homot ovat ihan terveitä ihmisiä, joista ei koidu kellekään mitään haittaa. Homous ei ole sairaus, eivätkä esim. homoperheiden lapset kasva mitenkään kieroon. Se, ettei homopareilla ole samoja oikeuksia kuin heteroilla, on vaan yksinkertaisesti turhaa ja loukkaa kunnollisia ihmisiä. Ihmisiä, jotka eivät satuta ketään.

Mutta voimmeko tällöin kieltää muun perinteisiä arvoja uhkaavan "vapaamielisyyden"? Onko vapaamielisyyden rajat vedetty nyt tähän?

Avioliiton tulee olla yhden miehen ja yhden naisen välinen liitto. Voimmeko perustella tätä mitenkään? No ei voida. Onhan tätä polyamoriaa. Jos pariskunta haluaa pusia ja nusia muita ja tekee sen täydessä yhteisymmärryksessä, niin onko se niin kamalaa? Ketä se loukkaa? Ennen kaikkea, kenelle se kuuluu? Onhan tuota jo vaikka ketä polyamoriaa sallivaa poliitikkoakin. Minua se ei ainakaan haittaa.

Pedofilia voidaan osoittaa pahaksi. Lapsi ei osaa tehdä noin suuria, seksuaalisuuteen liittyviä, päätöksiä, ja seksi aikuisen kanssa voi tehdä lapselle paljon vahinkoa. Pedofiliaa ei voi sallia, ja sen kiellon voi perustella: sen voi näyttää vahingoittavan muita.

Eläimiinsekaantuminen voitaneen taas aika hyvin kuitata eläinsuojelurikkomuksena. Ihminen ei saa aiheuttaa kärsimystä eläimillekään. Toisaalta, jos voidaan osoittaa lehmän nauttivan siitä, että isäntä  jörnii sitä, niin milläpä tuota kieltääkään. Voiko sitä oikeasti tuomita, että kaksi olentoa hakevat toisistaan mielihyvää? Onko se itsessään sairasta? Voidaanko sen osoittaa olevan sairasta?

Sitten Niikon kysymys: voidaanko kieltää isän ja tämän aikuisen tyttären suhde ja avioliitto, jos nämä ihan vilpittömästi vakuuttavat rakastavansa toisiaan romanttisesti? Toki voidaan sönköttää jotain genetiikkaa sisäsiittoisuudesta ja haitallisten resessiivisten alleelien kertymisestä, mutta jos ne ihmiset steriloivat itsensä, niin ettei jälkeläisille koidu haittaa? Onko isän ja tyttären suhde sairasta? Voidaanko sen osoittaa olevan sairasta?

Luonnollisesti voidaan ajatella, että evoluutiossa on täytynyt kehittyä (ja onkin) lukuisia psykologisia ja biologisia mekanismeja, jolla estetään romanttisten tunteiden kehittyminen isää tai vierasta lajia kohtaan. Eli sen täytyy olla sairasta. Vanhempansa kanssa lisääntyminen kun on populaatiolle tosi tuhoisaa, eikä vieraaseen lajiin kannata arvokkaita sukusoluja tuhlata. Mutta eikö samanlaisten mekanismien luulisi estävän homouden? Yhtä lailla homous on evolutiivisessa mielessä sairasta. Mutta jos sovimme, ettei homous haittaa, voimmeko sanoa eläimiinsekaantumisen silti haittaavan?

Arvoliberaalius tarkoittaa minulle loppupeleissä sitä, että periaatteessa kaikki pitää repiä auki ja perustella. Jos ajattelutapaa ei voi perustella rationaalisesti, se tulee hylätä. Mutta sitten päädytään ylläolevaan tilanteeseen. Konservatiiveillä on asiat helpommin: he voivat sanoa, että asiat on näin, koska ne on niin/Raamattu/Koraani/ikiaikaiset perinteet/älä tee elämästäs vaikeeta. Ei konservatiivisuus ole vieraiden asioiden pelkäämistä, vaan laiskuutta. Liberaalin kun nimenomaan pitäisi tehdä elämästään vaikeaa; kaiken ajattelutavan rationaalinen perusteleminen on ihan helvetin työlästä.

Alleviivaan vielä: minä hyväksyn kyllä homoliitot ja moniavioisuuden, mutten ikinä enkä missään tapauksessa pedofiliaa, eläimiinsekaantumista enkä insestisiä liittoja. Mutta voinko perustella mielipiteeni johdonmukaisesti ja rationaalisesti? En osaa sanoa. Olen ymmälläni.

Muokkaus 10.6.: Otsikko muutettu sopivammaksi