Viherkattoja perkele!

Olin tossa viime kuussa yliopiston tiedepäivillä kuuntelemassa jorinaa viherkatoista. Ei siellä kauheasti uutta perustavanlaatuista tietoa tullut, mutta kyllä ne viherkatot on vaan niin verraton keksintö! Oikeasti, ei ole mitään syytä, miksei viherkattoja pitäisi tulla roimasti lisää.

Näitä. Ja nyt.

Toki niiden laittaminen maksaa aluksi, ja ne täytyy huomioida kattorakenteissa, mutta ne myös pidentävät katon ikää: eristävät ja suojaavat lämpötilan vaihteluilta. Eikä unohdeta kaupunkitaloutta: viherkatto voi pidättää jopa 80% sille satavista hulevesistä. Lisäksi ne sitovat liikenteen typpi- ja hiukkaspäästöjä, puhdistavat niitä hulevesiä, viilentävät kaupunkien pienilmastoa ja toimivat hiilinieluina (ei paljoa, mutta kuitenkin).

Ja onhan ne nyt herranjestas nättejä! On vähän eri asia katsoa ikkunasta keskustavilinää ja betonikattoa kuin keskustavilinää ja kukkaketoa. Itse olen viettänyt aikaa Kallion katoilla, oli muuten kertaluokkaa siistimpää kuin alhaalla puistossa. Kuinka hienoa, jos sen puiston voisi viedä sinne katolle.

Viherkatoista voi ja kannattaa tehdä sen verran karuja, ettei siellä kasva mitä tahansa. Tällöin niitä ei tarvitse hoitaa juuri koskaan. Aluksi voidaan kokeilla vaikka jotain maksaruohoja, joiden on todettu ainakin ulkomailla pärjäävän täysin oman onnensa nojassa. Ei kastelua, lannoitusta, rikkaruohojen ajamista...

Viherkatoissa olisikin oiva paikka esim. karuille kedoille, jotka vaativat niukkaravinteisen, kuivan ja paahteisen ympäristön. Näin onkin jo tehty, esmes Briteissä (vai Saksassa vai missälie) onkin saatu katolle monimuotoisempia niittyjä kuin ympäristön luonnontilaiset niityt. Yksi brittikatto olikin niin monimuotoinen ja tarjosi kodin niin monelle uhanalaiselle orkidealle, että sitä on vaadittu luonnonsuojelualueeksi! Tottakai sinne muodostuu myös omanlaisensa hyönteis- ja parhaimmillaan lintulajisto. Uhanalaisia päiväperhosia toimiston katolla, siinäpä yritykselle ekomainosta.

Kyllä pölyttäjät tykkää.

(Mähän rupesin heti miettimään jotain metapopulaatiot kaupungeissa -tutkimusta. Eli viherkatot pitäisi nähdä myös tulevaisuuden kaupunkiekologien työllistämispolitiikkana.) 

Ei tämä ole mikään uusi juttu. Onhan vanhojen tupien katot puskeneet heinää ties kuinka kauan. Linnanmäen vesitornissa on ollut vuosikymmenet oikein edustava viherkatto. Eikä se ole nykytaloillekaan vaikeaa: Sveitsin Baseliin nousee joka vuosi 6 hehtaaria uutta viherkattoa. Siis 6 hehtaaria uutta viherkattoa vuodessa! Siellä uusiin tasakattoisiin rakennuksiin on pakko tehdä viherkatto. Ja täällä vingutaan jostain paloturvallisuudesta. Teknisiä ongelmia pelkääville sanonkin: Olkaa huoleti, Saksassakin on ollut jo pitkään kova viherkattobuumi. Ja jos saksalainen insinööri ratkaisee jonkin teknisen ongelman, niin sehän muuten toimii.

Ainoa nurja puoli viherkatoissa on se, että ne vuotavat aluksi fosforia. Se tosin loppuu muutamassa vuodessa, kun kasvisto kehittyy. Se onkin kattoviljelyn riski: niitä pitää lannoittaa, joten ne voivat rehevöittää vesistöjä. Muutoin viljelmienkin edut ovat kyllä verrattomat.

Paitsi viherkattoja, voidaan rakentaa myös viherseiniä. Kuulemma Hollolan Prismaan on tulossa viherseinä. Kyllä, Hollolan Prismaan. Eikä Helsingissä tietoakaan viherseinistä. Sanoisin, että nyt täyttyi pohjanoteerauksen kriteerit.

Tämä kuva ei ole Hollolasta. Eikä Helsingistä.

Nämä ovat vaan niin ylivertaisen hyviä. Vieressä istunut kaupungiekologian tutkija kuiskasikin korvaan, että harvoin tulee vastaan näin oivaa hanketta: ekologisesti katot on mahtavia, ja jos tieteelliset argumentit loppuu kesken, voi näyttää loputtomasti toinen toistaan hienompia kuvia.