tiistai 23. elokuuta 2016

Arvostelussa: Helsingin viheraluestrategia

Helsingin yleiskaavasta päätetään viikkojen sisällä. Vastikään ilmestyi yleiskaavaa täydentävä julkaisu, VISTRA II eli viher- ja virkistysalueiden strateginen kehityskuva, jossa luonnostellaan, miten se Helsingin vihreys ja vehreys oikein toteutetaan. Nyt luvassa sangen pikainen katselmus, lähinnä itselleni julkiseksi muistiinpanoksi.

Lisäys 23.8.16: Kyseessä on siis jossain määrin yleiskaavasta irrallaan oleva projekti, mikä osaltaan selittää ristiriitoja yleiskaava- ja viheraluekarttojen kanssa. Tässä tapauksessa vasen käsi on kuitenkin tiennyt, mitä oikea tekee, joten ihan täysiä tyylipisteitä ei satele.

Kiitämme:

  1. Viheralueiden jatkuvuuteen ja saavutettavuuteen on kiinnitetty esimerkillistä huomiota! On tunnistettu vihersormien kannalta hankalat paikat isojen teiden ja ratojen kanssa ja esitetään alikulkuja ja vihersiltoja. Myös reitistöjä on mietitty oikein mallikkaasti ja tunnustettu tarve selkeälle opastukselle viheralueiden ja -reittien välillä ja sisällä. Poikittaisiin viheryhteyksiin on panostettu kunnolla. Lisäksi on mietitty aivan todella mallikkaasti sitä, miten viheralueille pääsee asutuksen keskeltä. Papukaijamerkki!
    Tämä on erittäin hyvä. Vihersormilla menee "runkoreitit", ja lisäksi koko kaupungista on mietitty (oranssit) reitit laajemmille viheralueille. Kuvat suurenevat klikkaamalla.
  2. Viheralueiden hierarkia on esitetty selkeästi, mikä toivottavasti näkyy myös esim. reitityksessä. Kaupunginosapuistokosepti on esitetty hyvin. Mutta miksi ihmeessä niitä ei huomioida kaavakartalla? En pystynyt ymmärtämään silloin kun kaava ilmestyi, enkä pysty ymmärtämään vieläkään.
  3. Eri viheralueille ja vihersormien osa-alueille on rohkeasti esitetty omaa luonnetta. Itse kannatan ja suuresti; aikanaan tultiin eräässä suunnittelukilpailussa siihen tulokseen, että jos haluamme turvata jonkin viheralueen, pitää sillä olla hyvin selkeä ja ilmeinen karaktääri. Näin ihmiset tunnistavat alueen ja kiintyvät siihen.
  4. Hulevesiä käsittelevät tekstit ovat sangen tasapainoisia. On tunnistettu tulevaisuuden ongelmakohdat, ja eikö kaupunkiekologi nyt ala kehräämään tällaisesta tekstistä:
    "Hulevesien käsittelyssä suositellaan kokonaisvaltaisempaa hulevesien hallintaa, jossa jäljitellään luonnollisia valuntaprosesseja. Käytännössä tämä tarkoittaa rakentamisalueilla vettä läpäisemättömien pintojen määrän minimointia, hulevesien imeyttämistä ja viivyttämistä erilaisten vesialtaiden ja kosteikkojen avulla. Luontaiset hulevesien hallinnan keinot, kuten hidastavat ja puhdistavat rakenteet pienentävät hulevesien aiheuttamia riskejä. Puhdistavia rakenteita ovat esimerkiksi kosteikot ja hulevesialtaat, hidastavia niiden lisäksi myös avo-ojat, painanteet ja viherkatot."
  5. Myös rakennusalueisiin on kiinnitetty huomiota: peräänkuulutetaan maanvaraisia pihoja ja mainitaan viherkerroinkin. Kuulostaako tutulta?
Moitimme:
    1. Kyllä tässä on nyt kaupunkiluonto sivuutettu aika lailla täysin.  Tottakai tekstissä roikkuu sellaisia sanoja kuin "ekologinen yhteys" ja metsäverkosto, mutta niistä ei vedetä minkäänlaista linjaa. Ei näin! Esimerkiksi vihersormien osa-alueita tarkasteltaessa pitäisi ehdottomasti ottaa kantaa myös siihen, millaista kaupunkiluontoa alueella on tarkoitus tulevaisuudessa olla.

      Kuvaavana esimerkkinä lainaus sivulta 17:
      "Ekologisen verkoston osalta jokaisella tarkastelutasolla on lähtökohtana, että viherverkosto toimii ekologisena verkostona, eikä sitä sen vuoksi esitetä kartoilla erikseen." Tämä on toki oikein ylevä ja oikea tavoite, mutta kyllä se vaatisi koko kaupungin tason tarkastelua; tämän paperinhan on tarkoitus ohjata tulevaisuuden asemakaavoitusta ja puistosuunnittelua. Tässä pitäisi esitellä ne periaatteet, miten ja millainen ekologinen verkosto esimerkiksi Pohjois-Helsinkiin halutaan luoda, ja mitä se vaatii.

      Kuvaavana esmerkkinä nro 2: niittyverkosto-sanaa ei löydy koko paperista kertaakaan, vaikka se on yleiskaavan teemakartan ehkä hienoin ja innovatiivisin oivallus. EI NÄITÄ VOI JÄTTÄÄ VAIN "TARKEMMAN TASON SUUNNITTELUN" VARAAN!

      Paperissa ei esitetä periaatteita tai esimerkkejä siitä, miten kaupunkiluonnon monimuotoisuutta voisi lisätä osana tavoitteellista viherverkostoa - ja mille alueille mitäkin toimia kannattaisi kohdentaa. Tämä olisi ehdottomasti tämän paperin tasoinen juttu.
    2. Viestinnällisesti rapsan tekee vaikeaksi se, että välillä kyse on enemmän mainoksesta kuin ohjeistuksesta/selvityksestä. Kyllä tämmöisessä visiopaperissa saa ja pitääkin olla jonkin verran puhdasta fiilistelyä mukana, mutta:
      1. Viheralueet on yritetty esittää ikäänkuin nykyisessä laajuudessaan, häivyttäen epäselvästi rakennetut alueet pois. Seiskää sanojenne takana, ksv! Jos olette rakentamassa viheralueille tulevaisuuden kaupunkirakenteen nimissä, älkää yrittäkö häivyttää sitä pois paperissa, joka käsittelee tulevaisuuden viherrakennetta.
        Miksi metsään rakentamista pitää näin häivytellä, jos kyse on tulevaisuuden viher- ja kaupunkirakenteesta?

        Erityisen härskiä on se, että Herttoniemen metsää ei ole edes yritetty häivyttää, vaan se on esitetty mukana tulevaisuuden viheralueita! Kaavakartassa alueelle on tungettu pikseleitä vaikka ja millä mitalla. Nyt jumalauta oikeesti! Haluaisin olla kiva ja ymmärtäväinen, mutta tämä on ihan vaan kusetusta.
        Tämän mukaan Viilarintien eteläpuolella ei metsää häviäisi.

        Yleiskaavakartan mukaan Hertsikan metsää taasen rouhittaisiin melko reippaasti.
      2. Epämääräiset mainos-, tai siis identiteettipuheet tekevät mm. luonnonhoidon arvioimisen mahdottomaksi. Mikähän ihme on Keskuspuiston "Stadin skutsi"? Millaista skuttaa sen on tarkoitus olla? Mitä arvoja siellä painotetaan? Yrittäkää edes.
      3. Viheralueiden aktiviteettien seuraaminen on tehty kovin vaivalloiseksi. En tiedä onko tässä kyse suunnittelijoiden visuaalisen viestinnän vs. meikäläisen tekstimuotoisen viestijän tottumuksista, mutta minun on hyvin vaikea seurata noiden kuvakkeiden kautta, mitä kaikkea tulevaisuuden viheralueilla kehitetään. Miksei niitä voisi vaan kirjoittaa auki?
        Mitä nämä nyt oikein tarkoittavat?
Toivomme:
  1. Että vielä jokin päivä luontokysymykset otetaan luontevasti ja läpileikkaavasti mukaan suunnitteluun, ja että kaupunkiluonnon ja sen monimuotoisuuden suhteen vallitsisi jokin näkemys. Köykäisimmilläänhän kyse on siitä, istutetaanko puistoon paljon kukkia vai jätetäänkö istuttamatta.
  2. Että kaikesta huolimatta tulevaisuuden Helsingissä olisi sijaa myös jäsentämättömälle jouto- ja jättömaalle meille laitakaupungin estetiikasta ja omaehtoisemmasta virkistyksestä pitäville.

6 kommenttia:

  1. Näyttää siltä, että Kallahdenniemi ja siihen liittyvät viheryhteydet Ramsinniemeen/Meri-Rastilaan ja Uutelaan puuttuvat kartalta.

    VastaaPoista
  2. Myös Pornaistenniemen rakentamista ei esitetty. Tästä mainitsin tilaisuudessakin ja suunnittelija oli itsekin hämmentynyt. Näin kävi muuten useamman kerran. Aluesuunnitelijat merkkailivat asukkaiden korjauksia mm Herttoniemen, Oulunkylän metsien osalta - ehkä muidenkin.

    VastaaPoista
  3. Jotain viraston toimintatavasta kertoo se, ettei tätä suunnitelmaa ilmeisesti ole mahdollista kommentoida missään. Kuulemani mukaan asiaa oli tilaisuudessa kysytty ja viraston edustaja oli vastannut, että yleiskaavablogiin voi laittaa kommentin. Ja sehän ei ole ollenkaan sama asia.

    VastaaPoista
  4. Hyviä huomioita Mika ja Hanna-Leena.

    Kaipa tuota pitää kommentoida kirjaamon kautta - lautakuntaan se kuitenkin käsittääkseni menee. Kysymyshän tuolla tilaisuudessa oli, että tuleeko tää kerrokantaa-palveluun kommentoitavaksi, ja kuulemma ei. En kyllä muista, sanottiinko siitä kommentointimahdollisuudesta mitään muuta.

    VastaaPoista
  5. Miksi niittyverkosto on mielestäsi tärkeä oivallus? Mitä sen tulisi pitää sisällään? Itse pohdin myös miksi verkostoa kuvataan Liite 4 -kartassa Vuosaaresta Laajalahdelle kulkevana vyöhykkeenä. Helsingin kestävä viherrakenne -raportissa niittyverkosto näyttäytyy enemmänkin juuri verkostona, jopa rihmastona,joka jatkunee Vantaan puolelle, eikä tuollainen väylä vaikuta kovin realistiselta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. (Pahoittelut myöhäisestä vastauksesta.)

      Niittyverkosto on hieno oivallus lähinnä siksi, että se ihan yleipäätään huomioi avomaabiotooppien olemassaolon. Kaupunkiluonnon suojelukeskustelu kun tuppaa turhan usein vellovan vain metsien ja pienvesien ympärillä, vaikka niittyjä ja ketoja jne. saisi kaupunkirakenteeseen sijoteltua huomattavasti ja suht vähällä vaivalla.

      Se väylähän kuvaa niittyverkoston suuria linjoja. Viherrakenne-rapsasta näkee isompien niittylaikujen sijoittuvan Helsingin pohjoisosiin jokseenkin tasaiselle vyöhykkeelle, ja minusta oli oivallinen raktkaisu huomioida tämä "niittyvyöhyke" kartalla. Käytännössähän se ohjannee alueen maisemasuunnittelua, jossa tulee pitää huoli perinnebiotoopeista. Ja hyvä niin. Tietty sitä pitäisi suunnitella vielä tarkemmin ja yhdessä ympärivien alueiden viherinfran kanssa niin, että ne tukevat toisiaan (pihoille kukkivia pensaita pölyttäjille askelkiviksi) ja niin, että vahvistavat metapopulaatiota. Juurikin siksi oli sääli, ettei tätä problematiikkaa käsitely VISTRA:ssa ollenkaan. No, on tästä suunnitelijoille huomautettu, ja oikein vastaanottavaisia olivat. Jos tämä onnistuu, niin voi tulla tosi hyvä.

      Poista