Jätkä- ja Hernesaari jos mitkä ovat hyviä esimerkkejä ruderaateista. Köyhiä kasvupaikkoja, jonne kuitenkin voi asettua melkoinen määrä pioneerikasveja: kulutusta, kuumuutta ja vähäisiä ravinnemääriä kestäviä lajeja, jotka ovat myös tehokkaita levittymään. Niitä seuraavat sitten näköjään erilaiset hyönteiset ja erinäiset linnut. Jätkä ja Hernari ovatkin mm. pohjoisten lintujen, vuorihempon ja tunturikiurun talvehtimisalueita.
Tietenkään me ei nyt jätetä kumpaakaan saarista rakentamatta, sillä otollisempaa paikkaa oikealle kaupungille ei ihan heti löydy, eikä tässä nyt kuitenkaan olla - kuten sanottua - tekemässä mittaamatonta tuhoa luonnolle. Mutta kun noissa paikoissa nyt kuitenkin on olemassa mielenkiintoinen ruderaaliyhteisö, niin voisihan sen tuhoamista jotenkin lievittää.
Ratkaisuksi ehdotan, että Länsisataman terminaalirakennuksille, sikäli mikäli niitä vielä rakennetaan lisää ja laajennetaan (muutenkinhan keskustan matkustajaliikenne pitäisi keskittää Länsisatamaan), rakennetaan ruderaattikatot. Siis niin kuin viherkatot, mutta enemmän hiekkaa/soraa ja vähemmän kasvia. Sinne saavat sitten asettua hevonhierakat ja muut ruderaalikasvit. Toivottavasti alueen faunakin seuraa perässä. Ai että mitä brändäystä Itämeren puhtaimmalle ja ekologisimmalle matkustajakaupungille ja -satamalle.
Myöskin alueen tulevissa puistoissa voisi ihan hyvin pyrkiä luomaan ruderaattiympäristöjä. Esim. Suomenojalle on suunnitteilla ruderaattipuisto. Ei kai me nyt haluta hävitä Espoolle? Muutenkin toivoisin alueen maisema-arkkitehdeiltä ymmärrystä satama-alueen rouhean menneisyyden tunnustamiseen myös puistosuunnitelmissa. Tämä tarkoittaa vähän karumpia puistoja, ainakin paikoin. Mutta historia ja luonto kiittävät.
 |
| Alareunan mustat terminaalikatot voisivat ihan hyvin olla ruskeita. Kuva: Hksv |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti