Siirtolapuutarhat.netin mukaan Kehä ykkösen sisäpuoliset siirtolapuutarhat vievät yhteensä pinta-alaa yhteisalueineen 114,8 hehtaaria. Kivinokan ja Lauttasaaren kun lisää, saadaan yhteensä ehkä 175 ha. Tietty pitää muistaa, että tuo ala on ripoteltu ympäri kaupunkia. Ihan ok tonttitehokkuudella 1,5 tuo tekisi 52 500 asukasta, mikä on kyllä ihan mukavasti.
Näytä Siirtolapuutarhat ja kesämaja-alueet suuremmalla kartalla
Sanottakoon heti alkuun, että siirtolapuutarha on ajatuksena aivan mahtavan mainio! Ei tarvitse ajaa kolmea tuntia jonnekin peräperseen koskemattomaan DeMT-tyypin korpeen rakennetulle tontille päästäkseen kesämökille, vaan voi nauttia käsien multaamisesta joukkoliikenneyhteyden päässä. Aika ei siis missään nimessä ole ajanut niiden ohi, vaikka kaupungin rajat olisivatkin. Onhan niillä myös kulttuurihistoriallista arvoa, mutta näistä asioista en tiedä juuri mitään. Joillain oletettavasti enemmän kuin toisilla. Kuitenkaan en näitä arvoja väheksy, korostan.
Lisäksi siirtolapuutarhat ovat hyvin kauniita. Tuskinpa niiden esteettistä arvoa kukaan kieltääkään. Se, mikä niissä tuntuu harmittavan, on se, että ne ovat hyvin harvojen herkkua, ja että yhteiskunta subventoi näitä "city-mökkeilijöitä" (vuokrahan noissa on valovuosien päässä markkinahinnasta). Itse en kuitenkaan näe siirtolapuutarhoja mitenkään harvojen valittujen exclusive-lomaosakkeina, vaan ihan viheralueina. Siirtolapuutarhat ovat hyvin viihtyisiä ja jänniä paikkoja käppäillä, jotka toisaalta ovat vehreitä kasvillisuuskeitaita, toisaalta mielenkiintoista rakennettua ympäristöä. Se, että jotkut saavat hääriä ja mökkeillä siellä, ei haittaa minua yhtään. Eikös tuollainen viheralueiden hyöty- ja monikäyttöisyys ole vain ihailtavaa?
Kun sitä minulta varmaan odotetaan, niin pähkäilläänpä sitä luontoa. Kaikenlaisia hyönteisiä on oltava paljon, niin pölyttäjiä kuin muita mönkijöitäkin. Myös erilaisia kulttuuriympäristöjen lintuja noista löytyy. Ei kuitenkaan välttämättä mitään luontoaarteita. Tosin sitten kun kaupunkivallankumoukseni toteutuu ja katot ja liikennevihreät on valjastettu kukkakedoiksi, saattavat siirtolapuutarhojen pölyttäjähyönteispopulaatiot muodostua aluksi tärkeiksi lähdepopulaatioiksi. Että sikäli niiden säilyttäminen voisi olla perusteltua. Mutta tämä ei ole minusta mikään ensimmäinen huoli.
Herttoniemi ja ennen kaikkea Kivinokka sen sijaan ovat poikkeuksia, siellä huoli Vanhakaupunginlahden lintualueen eteläosiin suuntautuvasta kulutuksesta ja häiriöistä on suuri. Asuinrakentaminen Kivinokkaan on esim. Saunalahden alueelle suuri riski. Lisäksi Kivinokan pohjoismetsätkin ovat osa sitä lintukokonaisuutta, kuten muistamme. Ja tuskin se sitä lintukokonaisuutta haittaa, että siellä on hyvät edellytykset myös kulttuurilajeille.
Ongelma siirtolapuutarhoissa on se, etteivät ne tunnu julkisilta viheralueilta, vaikka niitä ovatkin. Syy on yksinkertainen, ne on aidattu ja läpikulku estetty lähestulkoon niin taitavasti kuin mahdollista. Gryndata näitä ei siis tarvitse, ainoastaan repiä niitä ympäröivät aidat huits svidduun. Ideaalihan olisi, mikäli siellä palstojen ja pensasaitojen keskellä olisi joku kahvila tai muuta pientä ja viehättävää. Mikäli mökkien jaossa on jotain suhmurointia ja hämäryyttä, tulee ne luonnollisesti ratkoa, mutta sen asian jätän valtiotieteilijöille.
Siirtolapuutarhoja tulee siis kehittää ensisijaisesti julkisina kulttuurisina viheralueina esim. Suomenlinnan tapaan, ei asuinalueina. Niiden mielekkyyttä kaupunkirakenteessa voi sitten tarkastella tapauskohtaisesti.
¤¤¤
Näitä tapauskohtia on mielestäni oikeastaan vain Vallilan siirtolapuutarha. Jos jokin noista pitäisi gryndata, niin se. Se on vaan paikassa, jossa kuuluisi olla kantakaupunkia. Mikäli Helsinki rakennetaan, niin kuin se pitäisi, olisin valmis myös Marjaniemen siirtolapuutarhan gryndaamiseen, se on Itäkeskuksen kehittämisen tiellä. Sitten vuonna x, kun Töölö jatkuu Pitäjänmäkeen, voi myös Talin puutarhan mielekkyyttä miettiä. Mutta huom! Nuo alueet eivät nykyisellään ole mikään suuri ongelma. Mutta nuo, jos jotkin, ovat ne puutarhat, jotka mielestäni voivat sellaisiksi tullakaan.
Kumpulan puutarhakin on aika lähellä keskustaa, mutta lasken sen osaksi Vallilanlaakson-Kumpulan puistokokonaisuutta, jonka kyllä haluan säilyttää, lisäksi se on juurikin puistokokonaisuuden takia liikenteellisesti aika ei missään. Samoin on Hertsikan kanssa, joka on aika tasan kahden metroaseman välissä. Kivinokka se vasta pussinperällä onkin, lisäksi siellä on, kuten sanottua, luontoaarre turhan lähellä. Kivinokkaan voisi sen sijaan rakentaa niitä mökkejä muutaman sataa lisää, yhteensä sopiva määrä olisi mutuna siinä tuhannen paikkeilla (nyt 600). Muut puutarhat ovat jo sitten niin jontkassa, että niitä tuskin tarvitsee tässä käsitelläkään.
Ja koska siirtolapuutarhat ovat niin oivallinen juttu, tulee niitä rakentaa lisää! Paraikaa sellaista kaavoitetaan esim. Siltamäkeen. Lisäksi Österundomin reunat ja vaikka Espoon Luukki suorastaan huutavat omia kulttuurisia viheralueitaan. Sinne asti kantakaupunki (toivottavasti) tuskin koskaan kasvaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti