Östersundom, sen luonto ja kuinka asia ratkaistaan

Östersundom menee nyt lautakuntaan, eikä se edelleenkään ole mielestäni hyvä asia. Östis on yhdyskuntarakenteen hajauttamista, joka tehdään vänkyrämetron takia kalliilla. Mutta jos se on pakko tehdä, tehdään se edes kunnolla. Tästä blogauksesta tuli nyt pitkä kuin nälkävuosi, koska tottahan kaikki pitää änkeä samaan tekstiin. Kärsimättömät voivat hypätä suoraan alareunaan, josta löytyy tökerö piirrustus siitä, miten pitäisi tehdä.

Kaavaehdotus.

Östersundom ei ole ratkaisu Helsingin seudun asuntopulaan. Sitä ei tulla tekemään vuosikymmeniin, koska sinne pitää vääntää se 640 miljoonan metro, jota siis ei tulla tekemään vielä pitkään aikaan. Rakentamaan ei päästä ennen sitovaa ratkaisua raideyhteydestä. Tästä on ennakkopäätös.

Urban Helsinki näytti kuluneella viikolla, ettei Helsingillä ole tonttipulaakaan. Huomattakoon, että heidän ehdotuksessaan talojen keskikorkeus oli vaivaiset viisi kerrosta. Esmes Konalan tai Itiksen korttelialueille mahtuu siis vallan hyvin 3-kerroksisia townhouseja; juuri niitä, joita piti saada Östikseen.

Helsingin seudulla on varmasti tulevaisuudessakin paljon halukkaita asumaan pientaloihin hyvien joukkoliikenneyhteyksien päähän, itsekin voisin lukeutua heihin. Lisää Rekolaa Helsinkiin siis Näitä pitäisi allekirjoittaneen mielestä pyrkiä tekemään nykyinen yhdyskuntarakenne huomioiden, eli ei täysin maaseutua olevaan Östersundomiin. Tällaiset raskasraide + tiivismatala-asutus -ratkaisut olisi pitänyt tehdä Kehäradan varrelle, mutta se juna meni jo. Katseet kääntyvät siis Rantaradan varrelle, jonne tällaisia eurooppalaisia puutarhakaupunkeja saisi hyvin mahtumaan Espoon ja Kirkkonummen välisille pikkuasemille. Klaukkalaan voisi rakentaa pikaratikan Kivistön juna-asemalta (matkaa on vain muutama kilometri) ja tiivistää sen pääkatua townhouseilla. Edes sinne perkeleen Ristikytöön.

Helsinki ei kuitenkaan vastaa Espoon, Kirkkonummen, Vantaan, Tuusulan tai Nurmijärven kaavoituksesta, eikä saa niitä hyviä veronmaksajia sitten itselleen. Ymmärrän siis hyvin niitä päättäjiä, jotka haluavat pitää kuitenkin tästä "itäisestä tytärkaupungista" kiinni.

(Tosin oma kysymyksensä on se, millainen kysyntä tällaisilla rekoloilla on tulevaisuudessa. Omakotitalo ja oma auto oli suurten ikäpolvien unelma, jonka he tekivät itselleen todeksi. 20-30 vuoden kuluessa, joka siis on Östiksen kohdalla se relevantti aikajänne, he kuitenkin vanhenevat eivätkä pysty pysymään omakotitaloissaan. Tämä johtanee omakotitalojen runsaaseen vapautumiseen Helsingin seudulla, jolloin niistä ei enää saa samaa hintaa kuin nyt. Tottakai hyvistä liikenneyhteyksistä saa edelleen enemmän kuin huonoista, mutta kuinka paljon? Niin paljon, että metro kannattaa rakentaa?)

Mutta lähdetään nyt siitä, että Östis on kannattava sijoitus. Sitten tulee se luonto vastaan. Natura-arvion mukaanhan merkittävän haitan kynnys ylittyy kehrääjän, pyyn ja ruisrääkän kohdalla.

Luonnonsuojelulain 66§ (joka siis toteuttaa EU:n luontodirektiivin vastaavat määräykset) 1. momentti kuuluu:

Viranomainen ei saa myöntää lupaa hankkeen toteuttamiseen taikka hyväksyä tai vahvistaa suunnitelmaa, jos 65 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitettu arviointi- ja lausuntomenettely osoittaa hankkeen tai suunnitelman merkittävästi heikentävän niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai on tarkoitus sisällyttää Natura 2000 -verkostoon.

Eli kun nyt Natura-arvio (siis "65 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitettu arviointi- ja lausuntomenettely") osoittaa Östersundomin kaavahankkeen merkittävästi heikentävän kehrääjän, pyyn ja ruisrääkän (ko. Naturan suojeluperusteita) olosuhteita Naturalla, ei hanketta saa myöntää. Samaisen lakipykälän 2. momentin mukaan valtioneuvosto voi kuitenkin päättää, että kyse on erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottavasta syystä, jolloin Natura-aluetta saa heikentää. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, ettei vaihtoehtoista ratkaisua ole. Mikä voi olla hyvin vaikea näyttää todeksi; ainahan talot voi piirtää toiseen paikkaan. Ainakin vuosikausien tappelu oikeuksissa olisi taattu.

¤¤¤

Tässä vaiheessa kuuluu mutinaa siitä, että miten nuo kolme lintua, jotka eivät edes ole mitenkään erityisen uhanalaisia, voivat torpata näinkin mittavan kaavahankkeen. Ja jos lintuja tarkastelee irti kontekstistaan, niin ymmärtäähän tuon, itsekin mutisisin. Itse näen asian kuitenkin näin:

Luonnon monimuotoisuus köyhtyy koko ajan. Sukupuuttotahti on edelleen tuhatkertainen normaaliin tahtiin verrattuna. Kaikki ovat tästä huolissaan.

EU:ssa ja Suomessa sukupuuttokato on ajateltu pelastaa suojelemalla joitakin lajeja ja luontotyyppejä. Etenkin EU:n lintudirektiivissä on mukana paljon erilaisia lajeja, jotka elävät erilaisissa ympäristöissä. Joukossa on paljon harvinaisia ja taantuvia lajeja, mutta myös yleisiä lajeja. En tietenkään ole aikanaan ollut niissä kokouksissa, joissa lintudirektiivin liitelajit päätettiin, mutta uskoisin taustalla olevan ajatuksen, että suojelemalla monipuolisesti eri alueilla ja erilaisissa ympäristöissä eläviä lajeja, suojellaan samalla loputkin.

Tämä ajattelu on toki ongelmallinen, koska se ei oikein toimi. Sukupuuttoaalto on todellisuutta täälläkin edelleen, ja esimerkiksi Suomen luonnonsuojelulakia ollaankin uudistamassa. EU:n luonnonsuojelusäädökset pitäisi nekin uudistaa toimivammiksi pikimmiten, mutta sitä odotellessa pitää mennä näiden sääntöjen mukaan. Koska kai kaikki nyt ovat sitä mieltä, että EU:hun ja Suomeen tarvitaan luonnonsuojelulainsäädäntöä?

Lintujen näkökulmasta ongelmia tuottaa Salmenkallion asuinalue, siis se paikka jossa se metro tekee mutkan. Se on luonnon puolesta muutenkin ongelmallinen.

Salmenkallion seutu. Ote kaavasta.

Allaolevasta kuvasta näkyy, että sinne jäävät kehrääjien ja pyiden reviirit, vaikka rakentamisaluetta onkin nyt käsillä olevassa kaavaluonnoksessa rajoitettu. Tämä on nyt se, joka Natura-arviossa hiertää. Kuvat muuten suurenee klikkaamalla.

Direktiivilintujen reviirit. Ote Natura-arvioinnista.

Itsekään en ole järin innostunut nykyisenlaisesta lajien suojeluun keskittyvästä luonnonsuojeluparadigmasta. Pitäisi keskittyä isompiin kokonaisuuksiin. Ja sellaisena Salmenkallio pomppaa esiin. Alla kuva luontovaikutusten arvioinnista, jossa Salmenkallion ympäristöstä löytyy hotspot-alueita.

Hotspot-analyysi. Ote luontoarvioinnista.

Kyseinen kuva on siis saatu aikaan laittamalla kaikki tiedossa olevat luontokohteet päällekkäin. Näin saadaan esille useampaa "luontoarvoa" tukevat alueet. Metodissa on omat ongelmansa, eikä sitä ainakaan pidä tulkita mitenkään tarkkarajaisesti, mutta kyllä se jotain osviittaa antaa. Pointti on siinä, että Salmenkallion alue on sitä suojelemattoman luonnon kärkeä. Suojelun arvoista, voisi jopa sanoa, etenkin kun se on toiminnallisesti osa Naturaa. (Muitakin hotspot-aluekeskittymiä löytyy kaava-alueen pohjoisosasta, mutta ne säästyy, mikäli kaavakarttaa oikein tulkitsen.)

Sattumoisin Salmenkallio on myös se alue, jossa kilpistyy metron hankaluus: isoa kaarresädettä vaativa vekotin pitää vääntää pitkälle mutkalle, jotta Salmenkallio päästäisiin rakentamaan. Tämä maksaa, eikä ihan paria miljoonaa. Naturan ja luonnonsuojelualueiden takia se pitää myös kaivaa maan alle, joskin kallioperä on tuossa kohtaa ihan kaivettavaa. Mutta maksaa se silti.

Eli kaikkein helpoimmalla päästään, kun skipataan kylmästi Salmenkallion alue!

Tällöin:

• Natura-ongelma on ratkaistu.
• Merkittävä osa luontoarvoista on ratkaistu.
• Metro voidaan vetää vetää suoraan. Lisäksi se voidaan vetää vähän pohjoisemmasta, jolloin tunnelia tarvitaan hyvin vähän. Säästää aika paljon rahaa.

Vaatinee tuo vähäsen tunnelia, mutta paljon vähemmän.

Jossain näin arvion, että 10 000 asuntoa jäisi rakentamatta, jos Salmenkallio jätetään rakentamatta. Tämä voidaan ratkaista rakentamalla kaavan itä- ja koillisreuna tiiviimmin. Östersundomin painopistettä on muutenkin järkevämpi siirtää itään, koska se tulee tukeutumaan Sibbesborgin vielä isompaan keskukseen, jota kai ollaan ihan tosissaan tekemässä. Östersundom ei mitenkään erityisesti tukeudu Helsinkiin, koska siinä suunnassa on vastassa Mellunmäki ja Vuosaari. Itikseenkin on jo matkaa. Ja vaikka Sibbesborg ei toteutuisikaan, kannattaa Östikseenkin pyrkiä saamaan yksi isompi keskusta, jotta se olisi edes jossain määrin itsenäinen.

Käytännössähän Östikseen on pakko rakentaa pari pikaratikkalinjaa, mikäli siitä halutaan sellainen toimiva ja houkutteleva eurooppalainen pienkaupunki, kuin mainospuheissa. Liityntäbussi metroon ei ole yhtä hyvä kuin kävelymatkan päästä suhaava pikaratikka. Siksi kaavassa esitetyt pikaratikkavaraukset pitää toteuttaa ensi vaiheessa. Itse jatkaisin lisäksi jotakin linjaa Ultunaan, jolloin sitä voisi rakentaa tiiviimmin ja kompensoida näin Salmenkallion menetystä.

Itse asiassa on epäselvää, tarvitaanko sitä metroa ollenkaan, jos riittävä pikaratikkaverkosto tehdään. Esmes vihreät insinöörit ovat laskeneet, ettei metroa tarvittaisi. Muistetaan lisäksi, että metro on vaarassa tukkeutua, kun Länsimetron takia junat pitää lyhentää, ja Itä-Helsinkiäkin ollaan vielä tiivistämässä paljon. Joku raskasraide Östiksenkin läpi pitää kuitenkin vetää, koska Sibbesborg. Roikotetaan siis sitä metroa vielä mukana (oikeasti sinne pitäisi kylläkin saada taajamajuna).

¤¤¤

Lisäksi mua hiertää Länsisalmen osa-alue, eli metroasemista läntisin. Se on jäämässä ihan omaksi saarekkeekseen, sekä tulee aika lähelle Mustavuorta. Natura-arvion mukaan Mustavuorelle ei ole odotettavissa merkittävää haittaa, mutta itseäni hirvittävät asukkaiden puutarhoista leviävät vieraslajit. Se tarvitse kuin yhden onnettoman, jonka pihalta jättipalsamin tai pensasangervon siemenet leviävät Mustavuoreen, niin kohta on koko ravinteikas lehto täynnä. Yhtä paljon mietityttää kuitenkin myös se, kuinka hyvin tuollainen yksittäinen, metroaseman varassa oleva saareke toimii.

Tekisinkin niin, että rakentaisin metroaseman länteen päin, lähemmäs Mellunmäkeä ja Länsimäkeä. Uudet alueet voisi rakentaa niihin kiinni, jolloin ne muodostaisivat kokonaisuuden. Jos ko. lähiöistä ollaan huolissaan, niin ehkäisisi segregaatiotakin samalla. Uskoisin, että metroasemakin olisi helpompi rakentaa, kun sen saisi maan päälle. Kehä III:n varren rakentaisin sitten täyteen toimitilaa. Tässä jos jossain olisi sille hyvä paikka: sataman lähellä, vähän syrjässä, mottoriteiden varsilla, paikassa jonne muu rakentaminen sopii huonommin. Sanoisin, ettei olisi Vantaalle mikään kauhean huono diili.

(Tiirasta en nopsalla hakemisella löytänyt havaintoa ruisrääkästä gryndaamallani pellolla, joten en usko sen koituvan ongelmaksi.)

¤¤¤

Näin pääsemme viimein näyttämään oman kaavaehdotukseni. En osaa mitään kuvankäsittelyohjelmia, joten kuva on siksi kökkö. Toivon, ettei se kuitenkaan vie huomiota sisällöstä. Metro osanssilla ja ratikat mustalla, muuten väritys samaa kuin virallisessa kaavassa. Tähän on sitten käytetty aikaa ehkä noin 15 minuuttia, että jokainen yksityiskohta ei ole hierottu. Suuret linjat tulevat toivottavasti kuitenkin selville.

Mikä Östersundomissa hiertää

... enkä nyt puhu edes luonnosta. Sen aika tulee myöhemmin.

Östersundomin uudet suunnitelmat on tuotu julki. Sieltä täältä on viilailtu, mutta käytännössä se on se sama kaava, jolle Natura-arvio antoi turpaan aiemmin.

Uusi ja uljas Östersundom. Kuva: ksv

Alkuun totean, että Östersundomin kanssa on tehty hienoa työtä tiivismatalan kaupungin kehittämisen kanssa niin periaatteellisella kuin käytännön tasolla. Östiksen kaupunkirakenne on paikoin jopa tosi hienoa. En kritisoi kaavatason detaljeja, koska ne ovat sinänsä oikein hyvää kaupunkisuunnittelua. Keskityn Östikseen laajalla tasolla.

Mutta tämä on nyt suoraan sanottuna ihan pässinpäismäistä touhua! Kaava-alueen painopiste laitettiin tietoisesti Naturaan kiinni, ja sitten oltiin niin kauhean ihmeissään, kun kaava ei mennytkään Natura-arvioinnissa läpi. Ja sitten tehdään uusi kaava, jossa on ihan samat ongelmat! Sillä lailla.

Katsotaas ihan aluksi viraston perusteluja:



Viraston päällikkö Mikko Aho siinä aluksi lausuu, että pääkaupunkiseudun rakenne ei ole balanssissa, koska seudun itäsuunta ei ole kasvanut ja kehittynyt lännen ja pohjoisen tavoin. Ja sitten seuraavassa virkkeessä toteaa, että pitkän aikajänteen kysymys on saada pääkaupunkiseudusta tiiviimpi ja toimivampi.

Siis.

Että koska meidän on saatava seudun rakennetta tiiviimmämmäksi, on huono asia, ettei kaupunki ole laajentunut lännen ja pohjoisen lisäksi vielä itäänkin? Koska yhdyskuntarakenteen hajaantuminen, joka on viraston jokseenkin jokaisessa kaavaehdotuksessa hoettu sanapari, on niin kamala asia, meidän on rakennettava kymmenien tuhansien asukkaiden uusi satelliitti vanhojen viereen?

Just.

Tosin Östersundomhan ei ole hajaantunutta yhdyskuntarakennetta, koska se on tehokkaan joukkoliikenteen piirissä ja luonteva osa seudun joukkoliikennejärjestelmää. Sinnehän tulee, *rummunpäristyksiä*, metro ja syöttöbussiliikenne! Kyllä on eurooppalaista tiivismatalaa pienkaupunkia kerrassaan. Metro, joka maksaa 640 miljoonaa, pitää tottakai vetää ihme mutkille (missä ihme=kallis), jotta päästään rakentamaan Naturan kylkeen. Tätä on odotettu.

(Sillä, että pääkaupunkiseudun kasvusuunnat, länsi ja pohjoinen, ovat valmiiden junaratojen varsilla, ei ole tässä kaiketi mitään väliä. Koska Östikseen tulee kuitenkin se metro. Silläkään ei ole varmaan mitään väliä, että Espoon metrolaiturien lyhennyttyä metron kapasiteetti alkaa olla tapissa, kun kaiketi sitä Itä-Helsinkiäkin pitäisi päästä täydennysrakentamaan. Tärkeintä on, että Östikseen tulee metro.)

Alkujaan Östikseen piti asuttaa 35 000 ihmistä. Nyt määrä on vaivihkaa kasvanut kaksinkertaiseksi. Onhan se hyvä ottaa tehot irti, mutta nälkä näyttää kasvaneen syödessä. Ja nyt sitten kummastellaan, kun kaikki ei mennytkään niin kuin vielä viisi vuotta sitten piti.

Koko Östis on ollut yksi ihme sotku. Helsingin piti hirveällä kiireellä pakkoliittää itseensä alue, joka on etelästä Natura-motissa ja pohjoisesta jyrkkämäkistä kumpareikkoa. Ja kalliilla pitää saada metro ja sen mukainen kulkutapaosuus (puolet matkoista autolla). Ja pitää rakentaa Naturan viereen, kun muualla kaupunki ei omista maata. Koska pakkolunastaa ei voi. Koska rakentaa pitää, koska suunnitelmia kasvatetaan.

Tämä kaavahan ei missään nimessä tule menemään läpi. Uudenkin Natura-arvion mukaan kaava aiheuttaa merkittävää haittaa Natura-alueen suojelutavoitteille. Vaikka valtioneuvosto päättäisi, että kyseessä on kansakunnan kannalta merkittävä etu, ei tässä voitane osoittaa, ettei vaihtoehtoja tälle kaavalle ole (onhan virasto itsekin esittänyt vaihtoehtoisia malleja), mikä olisi luonnonsuojelulain 66§:n mukainen edellytys. Näin ollen kaava tulisi KHO:sta takaisin kolmen vuoden jälkeen evästyksellä uusix meni. Parempi olisi siis vain aloittaa nyt nöyrästi alusta ja voittaa edes sen kolme vuotta.

Jos nyt jotain hyvää haluaa sanoa, niin ainakin tämä sotku edesauttaa varsinaisen kaupungin tiivistämistä ja kehittämistä. Kun ei voi vain sanoa, että kyllähän sinne Östersundomiin mahtuu.

Virasto sanoo, että:

Jos alueita pienennettäisiin edelleen, yleiskaava ei enää vastaisi suunnittelun pohjaksi hyväksyttyä luonnosvaihtoehtoa eikä hankkeelle aiemmissa päätöksentekovaiheissa asetettuja tavoitteita.

Tämä kannattaa käsittää niin, että kaupunkisuunnitteluvirasto haluaa antaa pallon poliitikoille, sillä kai virasto nyt itsekin näkee, ettei tuo kaava tule menemään läpi. Virastolla on kuitenkin selvästi hyvin vaikea perääntyä omista suunnitelmistaan, koska se on ilmeisesti jokin arvovaltakysymys (joskin ymmärtäähän sen, että arkkitehtejä ottaa päähän, jos pitää myöntää oma vuosia jatkunut työnsä huonoksi). Näin ollen se tarjoaa kaavaa tässä vaiheessa poliitikoille, jotka voivat viheltää pelin poikki ja antaa virastolle mahdollisuuden säilyttää kasvonsa.

Toivottavasti päättäjät ymmärtävät toimia näin.

Metro uusiksi Herttoniemessä?

Metro on suhteellisen vajaakäytössä Herttoniemen ja Siilitien asemilla. Ympärillä on Itäväylä, teollisuushalleja ja 50-luvun (oikein kivoja mutta) väljiä asuinalueita. Lisäksi metrorata vaikeuttaa Itäväylän bulevardisointia ratkaisevasti, kun uuden pääkadun toinen puoli jää rakentamatta. Jotain ei ehkä tarttis mutta vois teherä.

Alkuun pari lähtökohtaa:
1. Herttoniemen teollisuusalue tullaan jollain aikavälillä muuttamaan sekoittuneeksi hybridirakenteeksi. Se tarkoittaa, että työpaikkahallit korvataan kerrostalokortteleilla, joiden kivijaloissa toki tulee olla runsaasti liiketilaa, myös tilaa vaativampaan työhön. Jotkut kutsuvat tällaista rakennetta kaupungiksi.

Kaupunkisuunnitteluvirasto haraa tässä nyt jostain syystä vastaan. Hertsikan alue on varmasti Itä-Helsingin työpaikkaomavaraisuudelle tärkeä, mutta sen turvaamiseksi ei tarvitse kieltää kaupungin kehittymistä. Hertsikaan voitaisiin tehdä kaava, joka olisi muuten suht väljä, mutta pakottaisi rakentamaan vähintään nykyisen kemmimäärän työ-, liike- ja raakatilaa rakennusten alakerroksiin. Näin saataisiin monipuolista, kerroksellista ja orgaanisesti rakentuvaa kaupunkia. Diggaisin.

2. Kun Hertsikan alue nyt vaan sitten joskus muutetaan kaupungiksi, se edellyttää nykyisten rakennusten purkamista. Kuten sanottu, purettavat liiketilat voidaan kyllä korvata joitain yksittäisiä pikkeuksia lukuunottamatta.

3. Tiiviin korttelikaupungin alueella metro vie paljon tilaa.

Nämä mielessäni olen leikitellyt ajatuksella, että metro vedettäisiin Herttoniemen ja Itäkeskuksen välillä maan alle.  Mikäli näin tehtäisiin, voisi metron ehkä vetää vähän nykyistä fiksummin, tulevan korttelikaupungin keskelle. Eli Hertsikan aseman jälkeen metro jatkaisikin itään päin korttelin pari, ja kulkisi pohjoiseen Mekaanikonkadun kohdalla. Jos näin tehtäisiin, metron voisi kaivaa maan alle cut-and-cover-meiningillä kadun alle, mikä on verrattain halpaa. Toki muutama työpaikkatalo pitäisi purkaa, jotta Mekaanikonkadulle ja sieltä pois päästäisiin, mutta siinähän olisi sitten paikka uusille umpikortteleille.

Niko näin:



Tässä olisi etuna se, että metroasemat saataisiin tehokkaampaan käyttöön. Etenkin Siilarin metroasema on jonkinlainen vitsi; nyt se saataisiin suoraan kaupunkikeskustan keskelle. Itäväylän voisi sitten bulevardisoida helpommin, ja sitä pitkin voitaisiin vetää 0-jokeri-pikaratikka nykyisiä metroasukkeja lohduttamaan. Lisäksi näin saataisiin tiiveimmän kaupunkirakenteen painopistettä poispäin Vanhankaupunginlahdelta, mikä lienee luonnonsuojelijalta ihan odotettu veto.

Maksaisiko liikaa? Taipuisiko metron kaarresäteet? Onko tuolla nyt joku maanalainen ydinvoimala?