Kuinka Östersundom olisi pitänyt tehdä

Myöhässä ollaan, tiedetään. Kerronpa nyt kuitenkin, miten Östersundomin luontoarvot ja väestöpaine saadaan yhdistettyä.

Östersundomiin, siis Helsingin Sipoolta kaappaamalle alueelle sekä sitä ympäröiville, Sipooseen ja Vantaaseen kuuluville alueille pitäisi saada mahdutettua kymmeniä tuhansia asukkaita. Kuitenkin siellä on Natura-alueisiin kuuluvia arvokkaita lintukosteikkoja, upeaa vanhaa metsää, edustavia kalliobiotooppeja ja vaikka mitä.


Näytä suurempi kartta
Ilmakuva alueesta

Helsingin luontotietojärjestelmässä näkyvät naturat, luonnonsuojelualueet sekä merkittävät lajistokohteet. Lisäksi alueella on tehty Metso-hankkeen tiimoilta kartoituksia, joissa on löytynyt luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita metsäalueita. Ilmeisesti ne eivät ole vielä julkisia, tai ainakaan en ole niitä mistään löytänyt. MUTTA luontotietojärjestelmä kyllä antaa vihiä siitä, että arvokkaita alueita ovat Natura-linturuovikot, Mustavuoren alue, ilmakuvassa "Kärrin" vieressä näkyvä, Kehä III:n itäpuolinen, mereltä Porvoonväylälle johtava metsäsormi sekä tietty Porvoonväylän pohjoispuoliset metsäalueet.

Kaupunkisuunittelijat suunnittelivat muutaman vaihtoehtoisen yleiskaavan. Lisäksi luontojärjestöt tekivät oman varjokaavansa, jota en kuitenkaan valitettavasti näe kaupunkirakenteellisesti realistisena. Vaihtoehdoista voi lukea vaikka täällä. Alueen paikannimistö näkyy tässä.

Kaupunkisuunnittelijat päätyivät vaihtoehto B:hen, jonka niin Helsingin, Vantaan kuin Sipoon kaupsulautakunnat siunasivat. Eli sillä mennään. Valitettavasti. Viitteellinen havainnekuva on tässä.

Vaihtoehto B

Ensin hyvät puolet. Mustavuoren alue on oikein hienosti säästetty kokonaan. Lisäksi ekologisiin käytäviin on kiinnitetty huomiota. Umpeenkasvaneita Natura-ruovikoita raivataan ja ennallistetaan myös. Kuitenkin Naturoiden lähelle rakennetaan aivan liikaa: ei ole epäilystäkään, etteikö ruovikoiden laatu kärsi niin rakennusajan häiriöiden kuin lisääntyneen kulutuksenkin vuoksi. Lisäksi ekologiset käytävät ovat riittämättömiä. Ne eivät ole käytäviä vaan rakoja. Ongelma tämä on mielestäni ennen kaikkea Mustavuoren ja Sipoonkorven välillä. Lisäksi se meren ja Porvoonväylän välinen metsä (jossa on mm. luonnonsuojelualueita) käytännössä tuhotaan. Yleisesti ekologisilta arvoiltaan suunnitelma on aikamoista räpellystä.

On tossa lisäksi liikenteellisiä ongelmia. Asukkaat on ajateltu ahtaa metroon, joka ylikuormittuu ja on tuolla etäisyydellä hidas yhteys Helsinkiin.

Eli aletaans kehittään

Otetaan lähtökohdaksi suunnitelma E, jossa on lähijunayhteys Helsingin keskustaan ja kunnollinen keskus Korsnäs-Kartanon seudulla. Tuolla etäisyydellä ja asukasmäärällä lähijuna on metroa paljon järkevämpi, etenkin kun Sipoo aikoo asuttaa 100 000 asukasta Sibbesborgiin, ihan Östersundomin viereen. Vaihtoehto E myös sulautuu Sibbesborgiin paljon paremmin.

Vaihtoehto E

Ei E:kään ole ekologisilta arvioltaan täydellinen, mutta pääsen vähemmällä sutimisella. Keskityn nyt ennen kaikkea Porvoonväylän eteläpuoliseen alueeseen. Ongelmakohtia ovat:

1. Mustavuori on eristyksissä. Kartan länsireunan laaja viheralue on peltoa, joka ei auta meitä tässä asiassa.
2. Se Kehä III:n itäpuolinen metsäsormi (myöhemmin Porvarin metsä) rakennetaan.
3. Natura-ruovikoiden lähelle tungetaan ihan liikaa.

Mahdolliset kaksimielisyydet johtuvat täysin lukijoista itsestään.

Ja asiathan korjaantuvat näin:

Porvarin metsä jätetään rakentamatta. Näin säästetään itsessään arvokas metsäalue ja liitetään Mustavuori ja Sipoonkorpi toisiinsa kunnollisella ekologisella käytävällä. Vaatii myös vihersillan Porvoonväylän yli. Metsänreunoille rakennetaan suojavyöhykkeeksi harvempaa pientaloaluetta pahinta kulutusta karsimaan. Tilaa raivataan vähän myös Porvoonväylän pohjoispuolelta.

Natura-ruovikot jätetään rauhaan. Östersundomin kaupunginosassa rakennetun alueen painospiste siirretään pohjoiseen. Jos alue tehdään näin, voinee sinne rakentaa enemmänkin. Lisäksi Korsnäsissä ei rakenneta tiiviisti Natura-ruovikoita vasten vaan itäämmäs. Lassmalmasissa, Ribbingössä yms. siivotaan turhat pientalolaikut pois.

Rakennetaan Länsimäen pellot. Noilla pelloilla ei ole vastaavaa ekologista arvoa kuin metsillä ja lintukosteikoilla. Tuonne voi rakentaa reippaastikin, sillä kuten muistamme, Mellunmäkeenkin pitäisi rakentaa paljon. Nämä alueet liittyvät sitten kivasti toisiinsa. Alueella on pieni kulttuuriarvoiltaan tärkeäksi merkitty kartano- ja peltoalue tms., mutta se on sen verran pieni, että sen voi vallan hyvin jättää virkistyskäyttöön.

Lisäksi alueen keskimmäistä ekologista käytävää ruovikoista Sipoonkorpeen levennetään paikoin. Uuden Landbon voi myös rakentaa suunniteltua tiiviimmin.

Lopputulos - luonnollisesti Paintilla sudittu, hifistelijät voivat tunkea kuvahifistelyohjelmansa hanuriin - näyttäisi tältä:

Vaihtoehto Paras

Eli jo paljon paremmalta. Näin meillä on jatkettu Mellunmäki, kunnollinen metsäyhteys Mustavuoren, Sipoonkorven ja Natura-ruovikoiden välillä ja kunnollinen kaupunkikeskus, joka liittyy sitten laajempaan Sibbesborgiin. Nohevat taloustieteilijät huomasivat toki jo moneen kertaan, että painotin rakentamista paljon yksityiselle maalle. Jätän sen muiden huoleksi. Sen verran kuitenkin muistelen, että olisin kuullut Suomen laissa olevan maininta jostain "pakkolunastuksesta".